Vakuutusasiantuntija Esko Kivisaari: ”Valtio lopettaa tulvakorvaukset”

Kotimaa 28.4.2013 09:00

Eräät poliitikot vaativat hallitukselta, että valtio korvaisi tulvatuhot kansalaisille, jotka niistä kärsivät. Eikö oikeampi osoite olisi vakuutusyhtiöt, Finanssialan keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari?

”Nyt vakuutusyhtiöt eivät ole oikea osoite. Tulvavahinkoja ei vielä ole voinut vakuuttaa vaan valtio on korvannut vahinkoja. Tosin sen rooli on ulottunut vain vesistötulviin, kun taas sateen tai tulvivan meriveden aiheuttamat vahingot eivät ole olleet sen vastuulla.”

”Vuoden 2014 alussa valtion vastuu kuitenkin loppuu ja se korvaa vain tulvan aiheuttamia satovahinkoja. Tilalle tulee vakuutusyhtiöiden tulvavakuutus, joka kattaa myös meri- ja sadetulvat.”

Miksi vakuutusala alkaa tarjota tulvavakuutuksia? Onko se niin hyvä bisnes?

”Vastuu omaisuudesta ja sen suojelusta kuuluu omistajalle, joten on ymmärrettävää, että valtio irtaantuu siitä kuten muuallakin Euroopassa.”

”Tulvavakuutus tarjotaan osana laajempaa koti- ja kiinteistövakuutusta. Näyttää siltä, että näin toimivat yhtiöt eivät ole samalla korottaneet hintoja. Siitä päätellen kyseessä ei ole suuri bisnes.”

Kuinka kalliiksi tulvavakuutus tulee kansalaiselle?

”Jokainen vakuutusyhtiö hinnoittelee tuotteensa itsenäisesti riskiarvionsa pohjalta. Myöhemmin hintaan vaikuttaa myös toteutunut vahinkokehitys.”
Millainen vahinko korvataan?

”Vakuutus korvaa vain poikkeuksellisen ja ennustamattoman tapahtuman. Talot pitää rakentaa niin, että ne pitävät normaalit sateet, eikä niitä saa rakentaa järjettömän tulva-alttiisiin paikkoihin.”

”Periaatteessa korvattava vesistötulva on sellainen, joka sattuu kerran 50 vuodessa. Rankkasadetulva on poikkeuksellinen, jos vettä tulee yli 30 millimetriä tunnissa tai yli 75 millimetriä vuorokaudessa. Yhtiöt voivat soveltaa vapaasti muitakin raja-arvoja.”

Rakennetaanko Suomessa edelleen alueille, joihin liittyy tulvariski?

”Rantoja katsellessa näyttää siltä, että niin tehdään edelleen pelottavassa määrin. Kantaisin huolta erityisesti varautumisesta sadevesitulviin, jotka voivat tulla yllättäville seuduille, kuten Porin tapahtumat osoittivat vuonna 2007.”

”Kysymys ei ole niinkään yksilöiden varautumisesta kuin kunnallistekniikasta eli siitä, miten näiden niin sanottujen hulevesien viemäröinti toimii.”

Kuva Katja Lösönen / Finanssialan keskusliitto.

Juttu julkaistiin ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 17/13.