Väitös: Jatkosodan Saksa-koalitio kolhi Suomen maineen
Ohto Rintala selvitti, miksi yhdysvaltalaiset katsoivat Suomea eri näkökulmasta kuin Unkaria ja Romaniaa.
Suomi ei ollut ajopuu osallistuessaan Saksan rinnalla tuonaikaisen sotakoalition hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan kesällä 1941.
Ohto Rintalan Helsingin yliopistossa tarkistettu väitöskirja Yhdysvallat ja Saksan koalition pienet maat. Suomen, Romanian ja Unkarin sodanjälkeinen asema Yhdysvaltain ulkoministeriön suunnittelupöydällä vuosina 1942–1945 päätyy samoihin johtopäätöksiin kuin esimerkiksi Mauno Jokipii merkittävissä jatkosotatutkimuksissaan sekä nuoremman polven tutkija Markku Jokisipilä.
Niin ikään Rintala vierastaa aseveli- tai liittolainen-sanaa ja katsoo sopivaksi Jokipiin käyttämän ryhmittelytermin ”itsenäinen kanssasotija”.
Kesä- ja heinäkuussa 1944 Neuvostoliitto teki lyhyessä ajaksi selväksi, että Suomella oli valittavanaan vain yksi mahdollisuus – rauha. Liittoutuneiden pöydillä tulevaa maailmankuvaa oli siihen mennessä pohdittu sekä yhdessä että erikseen.
Stalingradin jälkeen alkuvuoden 1943 jälkeen Italia oli jo irtautunut tuolloisen koalitiojohtajan otteesta ja niin kanssasotijoista tekivät myös Unkari ja Romania. Suomelle viimeinen mahdollisuus avautui kesän 1944 verilöylyn jälkeen.