Vain Suomessa humaltuminen ei ole häpeällinen teko

KOLUMNI: Suomeen ei kannata yrittää tuoda eurooppalaista alkoholikulttuuria, kirjoittaa Helena Petäistö.
Kotimaa 26.5.2016 22:30

Helena Petäistö. © TROND H. TROSDAHL / LEHTIKUVA

Aamiastee oli mennä väärään kurkkuun, kun luin lehdestä, että Suomessa ruokakaupoissa myytävän oluen alkoholiprosenttia nostetaan. Hesari kiteytti asian puhumalla kalliista kenttäkokeesta.

Totta kai jokainen eurooppalaisittain alkoholia käyttävä toivoisi, että meilläkin viinejä saisi hakea näppärästi lähikaupasta. Mutta suomalainen juomakulttuuri on yhä humalahakuista. Muualla ”vapaus” voidaan toteuttaa, kun tapoihin kuuluu juoda aperitiivi ja lasi tai kaksi viiniä ruokapöydässä, eikä humaltumista synny. Belgian vahvoja luostarioluitakin maistellaan makunsa puolesta kuin viinejä.

 

Jos ongelmia syntyy, kyllä vapaus täälläkin loppuu siihen. Ranskalaisen pikkukunnan baarin edessä tapeltiin kolmena viikonloppuna peräkkäin. Sen jälkeen baari suljettiin useaksi kuukaudeksi kunnan vaatimuksesta. Monet kunnat vaativat nykyään, ettei oppilaitosten lähellä olevista kaupoista myydä alkoholijuomia nuorille. Ranskalaisnuorten uudenlainen käyttäytyminen huolestuttaa, kun jotkut saattavat humaltua jopa kerran kuussa! Ranskalaisen mittapuun mukaan moiseen pitää puuttua nopeasti. Se siitä ”vapaudesta”.

Jos Suomen päätöksessä on kyse hallituspuolueiden välisestä pelistä, toivoisi jokaisen puolueen vihdoinkin tunnustavan sen tosiasian, ettei suomalainen kestä eurooppalaista alkoholikulttuuria. Ei niin kauan kuin humalahakuisuus on meillä sosiaalisesti hyväksyttyä.

Muualla humaltuminen on häpeällinen teko – siinä on se ratkaiseva ero. Sen tuomitsee niin suku, ystäväpiiri kuin työyhteisökin. Meillä humaltumista ei koeta häpeälliseksi, vaan sillä yhä jopa ylpeillään.

Ranskalaisessa ystäväpiirissäni kerran yksi kamuista innostui jostain syystä juomaan vähän liikaa päivällisellä. Häntä hävetti niin hirveästi, että seuraavana päivänä hän lähetti kukkia ja anteeksipyynnön emännälle.

Eikä brittienkään jalkapallofanien viinan kanssa läträämisellä ole maassa yleistä hyväksyntää.

Onneksi meikäläinen alkoholinkäyttö on sentään siistiytynyt vientimiesten ja poliitikkojen matkoilla, mutta örveltäjiä näkee yhä turistien joukossa. Siinä missä ruotsalaiset pysyvät iloisessa pikku hiprakassa, suomipoika sammaltaa ja erottuu yhä joukosta.

Alkoholi tuntuu olevan tärkeä elementti pienimmälläkin matkalla. Usein kohdemaahan päästyä ensimmäisenä tehtävänä on etsiä kaljaterassi. Ranskalaisten matkaporukoissa odotetaan aina aperitiiviaikaa, jolloin otetaan se yksi lasillinen.

 

Ainoastaan häpeä saa sosiaalisen normiston muuttumaan. Mikään laki ei muuta suomalaisen alkoholikäyttäytymistä, ellei häpeäntunnetta saada syntymään. Meillä on toki yritetty kampanjoida sillä, että humalaisena meistä jokaisesta tulee ääliö.

Nuorison joukossa ajatus pureekin ainakin osittain. Mutta niin kauan kuin sosiaalinen normisto ei muutu koko kansan tajunnassa, alkoholin saannin helpottaminen aiheuttaa vain ongelmia. Niillä on tunnetusti vaikutusta terveyteen, sosiaalikysymyksiin ja arjen turvallisuuteen. Alkoholin haitat maksavat jo nyt miljardeja euroja vuosittain.

Mikä olisi se taho, joka saisi suhteemme alkoholiin muuttumaan oikeasti eurooppalaiseksi? Vasta sellaisen muutoksen jälkeen voitaisiin meilläkin alkaa toteuttaa eurooppalaista ”vapautta”. Puoli miljoonaa riskikäyttäjää on aivan liian suuri määrä Suomen kokoisessa maassa.

Kirjoittaja Helena Petäistö on MTV:n uutisten Pariisin-kirjeenvaihtaja, joka seuraa myös EU-asioita.

Juttu julkaistu 26.5. klo 22.30, juttua muokattu virheiden takia 28.5. klo 20.31 alla olevan oikaisun mukaan.

Oikaisu

Suomalaisia juomatapoja käsitelleessä kolumnissa (Suomenkuvalehti.fi 26.5. ja SK 21/2016) oli virheitä. Oktoberfest-juhlilla myytävä olut ei ole laimeampaa kuin suomalainen keskiolut vaan vahvempaa. Suomalainen keskiolut ei ole vahvempaa kuin muualla Euroopassa tavallisemmin kulutettu olut, pääosin Euroopassa juodaan vahvempaa olutta vaikka poikkeuksiakin löytyy. Lisäksi humalahakuista juomista esiintyy muuallakin Euroopassa kuin Suomessa.