Suomessa vain noin prosentti älypuhelimista kierrätetään – Uusiokäyttö käy yhä tärkeämmäksi, sillä metallit uhkaavat loppua

Kaikesta maailman sähkö- ja elektroniikkaromusta kierrätetään arviolta viidennes.
Kotimaa 9.1.2019 07:29

© HEIKKI SAUKKOMAA / Lehtikuva

Sähkö– ja elektroniikkalaitteiden kierrätysmäärät vaihtelevat reilusti laitteesta riippuen. Erityisesti älypuhelimia kierrätetään hyvin vähän. Isommat kodinkoneet sen sijaan päätyvät usein käytön jälkeen kierrätykseen.

Esimerkiksi vuonna 2017 älypuhelimia myytiin Suomessa noin 2,4 miljoonaa kappaletta. Suhteessa markkinoille tulleisiin puhelimiin jäteasemille ja kauppojen kierrätykseen palautui puhelimia kuitenkin ainoastaan prosentin verran.

Maailmassa syntyy joka vuosi yhä enemmän sähkö- ja elektroniikkalaitejätettä, eikä kasvun loppumista ole nähtävissä.

Esimerkiksi vuonna 2016 sähkö- ja elektroniikkajätettä syntyi maailmassa tilastojen mukaan noin 45 miljoonaa tonnia. Maailmanlaajuinen kierrätyslukema on kuitenkin karua luettavaa, sillä vain 20 prosenttia syntyneestä jätteestä kerätään asianmukaisesti pois kuluttajilta.

Suomi ja Eurooppa eivät ole ongelman suurimpia aiheuttajia. Kierräytsmäärät lasketaan niin, että kierrätykseen palautuneiden laitteiden määrä suhteutetaan uusien markkinoille tulleiden laitteiden määrään. Esimerkiksi Euroopassa keskimäärin 35 prosenttia sähkö- ja elektroniikkalaitteista kierrätetään.

Aasiassa vastaava luku on vain 15 prosenttia. Lukemasta hälyttävän tekee se, että Aasia tuottaa sähkö- ja elektroniikkajätettä maailmassa eniten vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2016 se tuotti kaikkiaan 18,7 miljoonaa tonnia jätettä, joka vastaa lähes 41:tä prosenttia sinä vuonna tilastoiduista jätteistä maailmassa.

 

Suomessa jätettä kierrätetään maailman mittapuulla hyvin. Vuonna 2016 sähkö- ja elektroniikkaromun keräysaste oli jopa 51 prosenttia.

Sekään ei kuitenkaan riitä, sillä vuonna 2019 tuottajayhteisöjen lakisääteisenä tavoitteena on kierrättää 65 prosenttia laitteista suhteessa markkinoille tuleviin laitteisiin.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöjen palveluyhtiö Elkerin toimitusjohtaja Sakari Hietala pitää tavoitetta realistisena, jos kaikki toimijat saadaan raportoinnin piiriin.

”Tunnistamme, että kierrätysmarkkinassa on toimijoita, jotka käsittelevät tuotteen asianmukaisesti, mutta raportoiminen jää vaillinaiseksi”, Hietala sanoo.

Lainsäädäntö on yksi syy siihen, miksi sähkö- ja elektroniikkalaitteita kierrätetään Suomessa ja Euroopassa paremmin kuin muualla maailmassa.

Laitteiden kierrättäminen helpottui vuonna 2005, kun uuden EU-direktiivin myötä kuluttajien ei enää tarvinnut maksaa palauttamistaan tuotteista.

Silloinen direktiivi velvoitti viranomaisia järjestämään Suomeen yli 400 maksutonta kierrätyspistettä sähkö- ja elektroniikkalaitteille. Nykyisin kyseisiä kierrätyspisteitä on Suomessa kaikkiaan 460.

Toinen keräysastetta parantanut tekijä on vuonna 2013 voimaan tullut laki, jossa kauppojen vastaanottovelvoitetta tiukennettiin.

Nykyisin kaikilla yli 200 neliöisillä erikoisliikkeillä, esimerkiksi kodinelektroniikkaliikkeillä, on velvoite ottaa vastaan asiakkaan käytöstään poistama laite ilman uuden laitteen ostovelvoitetta, mikäli käytöstä poistetun laitteen pisin sivu on alle 25 senttimetriä.

Velvoite koskee myös yli tuhannen neliön päivittäistavarakauppoja, jotka myyvät kyseisiä laitteita.

 

Puhelimien vähäiseen kierrätykseen on useita syitä. Sakari Hietala arvelee, että eri kodinelektroniikkayritysten tarjoamilla vaihto- ja hyvityskampanjoilla sekä kuluttajien harrastamalla tuotteiden eteenpäin myynnillä on vaikutusta siihen, etteivät puhelimet päädy kierrätettäviksi.

Toisaalta moni kuluttaja saattaa myös jättää puhelimen pöytälaatikkoonsa varalle, jos käytössä oleva puhelin sattuisi rikkoutumaan

Gigantin kaupallinen johtaja Jarno Sainio sanoo, että laitevalmistajien kanssa yhteistyössä tehdyt vaihtohyvityskampanjat ovat vaikuttaneet myyntiin.

Parhaimmillaan ne ovat lisänneet myynnin jopa nelinkertaiseksi normaaliin verrattuna.

 

Kun laite palautetaan asianmukaisesti kierrätettäväksi, siitä pystytään hyödyntämään paljon eri materiaaleja. Hietala kertoo insinöörien esimerkiksi laskeneen, että tietyn kannettavan tietokoneen materiaalit pystyttäisiin kierrättämään jopa yli 99 prosenttisesti, sillä tietokoneen kuori oli muovin sijasta magnesiumia.

Kierrätyspotentiaali vaihtelee laitteiden mukaan. Kierrättämistä on helpottanut vuonna 2006 voimaan tullut RoHS-direktiivi, joka on rajoittanut haitallisten aineiden pitoisuuksia sähkö- ja elektroniikkalaitteissa.

Kierrättäminen olisi tärkeää, sillä tällä hetkellä olemassa olevat kaivokset eivät pysty vastaamaan metallien kasvavaan kysyntään, sanoo Aalto yliopiston metallurgian professori Ari Jokilaakso.

Kysyntä tulee kasvamaan erityisesti puhtaamman energian ja sähköistetyn liikkumisen lisääntymisten myötä. Esimerkiksi sähköauto tarvitsee polttomoottoriautoon verrattuna nelinkertaisen määrän kuparia.

”Kaikki haluavat vähäpäästöisempiä tuotteita ja uusiutuvaa energiaa. Mitä parempaa teknologiaa ja puhtaampaa energiaa käytetään, sitä enemmän tarvitaan metalleja.”

 

Nykyisin metalleja on melko hyvin saatavilla. Ongelmia voi kuitenkin syntyä tulevaisuudessa, mikäli tilanteeseen ei reagoida ajoissa.

Metallien kasvavaan kysyntään voitaisiin vastata esimerkiksi metallikaivoksia perustamalla.

Metallien louhinta on kuitenkin hidasta, sillä kaivoksista pystytään saamaan raaka-aineita keskimäärin kymmenen vuoden kuluttua malmiesiintymän löytymisestä.

Sen lisäksi, että sähkö- ja elektroniikkaromun kierrättämisen kautta metallit saadaan nopeammin käyttöön, on se myös paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Kaivoksesta louhitun malmin murskaus ja jauhatus riittävän pieneen hiukkaskokoon metallin jalostusta varten vaatii paljon enemmän energiaa ja vettä kuin elektroniikkaromun lajitteleminen uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi.

Elkerin Hietala haluaakin muistuttaa, että viime kädessä laitteen kierrätyksessä keskeinen rooli on sen viimeisellä käyttäjällä.

”Neuvoisin käyttämään harkintaa, mihin jättää käytetyn laitteensa. Se ei koske pelkästään kuluttajia vaan myös yrityksiä, sillä myös heillä on vastuu siitä, etteivät laitteet kulkeudu aivan minne tahansa.”

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteet löytyvät kierratys.info-sivustolta.

 

Juttua muutettu 9.1.2019 klo 7.58. Muutettu otsikon sanajärjestystä. Alkuperäinen otsikko oli: Vain noin prosentti älypuhelimista kierrätetään Suomessa – Uusiokäyttö käy yhä tärkeämmäksi, sillä metallit uhkaavat loppua