Uudestamaasta tulossa yksi jättimäinen vaalipiiri maakunta­vaaleissa – ”Vakava uhka demokratialle”

Ainutlaatuinen ulostulo: 22 kunnan johtajat pelkäävät, että asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa kapenevat.
Juha Kauppinen
Kotimaa 20.2.2017 12:56

Jos asut Uudellamaalla, mahdollisuutesi vaikuttaa omiin asioihisi ovat jatkossa aiempaa selvästi huonommat. Ongelma on maakuntavaalien järjestelmä, jossa Uusimaa olisi yksi jättimäinen, 1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiri.

Tätä mieltä ovat 22 Uudenmaan kunnan johtajat julkilausumassaan, joka julkistetaan huomenna tiistaina 21. helmikuuta. Suomen Kuvalehti sai julkilausuman haltuunsa.

Aloite julkilausuman sorvaamiseksi tuli niin sanotuista KUUMA-kunnista, joihin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Niiden lisäksi mukana lausumassa ovat kaikki muutkin pääkaupunkiseudun ulkopuoliset Uudenmaan kunnat Lohja, Inkoo, Siuntio, Lapinjärvi, Karkkila, Loviisa, Askola, Pukkila, Myrskylä, Raasepori, Hanko ja Porvoo.

”Meidän mielestämme suunnitelma siitä, että Uusimaa olisi yksi vaalipiiri, on vakava uhka demokratialle ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksille”, sanoo KUUMA-kuntien yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.

Käytännössä uudistuksessa esimerkiksi kansalaisille tärkeissä sosiaali- ja terveysasioissa demokratia siirtyisi kertaheitolla kuntatasolta kaukaisemmalle tasolle, maakuntaan, ja tässä tapauksessa alue olisi jopa eduskuntavaalipiiriä suurempi.

”Eduskuntavaaleissa Uusimaa on jaettu kahteen vaalipiiriin, 650 000 asukkaan Helsinkiin ja lähes miljoonan asukkaan Uuteenmaahan, jotka nekin ovat jo suomalaisittain hyvin suuria vaalipiirejä”, Kuusela sanoo.

Uudenmaan pienet ja keskisuuret kunnat pelkäävät, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa kapenevat, koska heidän omalta alueeltaan ei välttämättä pääse valtuustoon ketään. Pääkaupunkiseudun pelätään korostuvan muihin Uudenmaan alueisiin verrattuna.

”Myös ehdokkaiden keskimääräiset kampanjakustannukset nousevat merkittävästi nykyiseen verrattuna”, julkilausumassa lukee.

Eritysesti ongelmia povataan nuorille ehdokkaille.

”Tutkimukset osoittavat, että nuorimmat ehdokkaat kärsivät eniten vaalipiirien koon suurentuessa.”

Kuuselan mukaan ehdokkaan varma läpimeno vaatisi Uudellamaalla jopa 6 000 ääntä.

Yksi maakunta, yksi vaalipiiri.

KUUMA-kunnat ovat syksystä alkaen yrittäneet vaikuttaa lakimuutoksen sisältöön, turhaan.

”Viime viikkoina on alkanut käydä selväksi, että myös Uudellemaalle on tulossa yksi iso vaalipiiri”, Kuusela sanoo.

Tämä kävi Kuuselan mukaan ilmi esimerkiksi Kunnallisalan Kehittämissäätiön tilaisuudessa 17. tammikuuta sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteerin Tuomas Pöystin esityksessä. Pöysti johtaa sote-uudistusta hallituksen nimiin.

Pöysti vahvistaa SK:lle, että uudistuksessa ajetaan järjestelmää, jossa yhdessä maakunnassa olisi yksi vaalipiiri. Hänen mukaansa hallitus on sopinut asiasta, ja se on ollut julkinen jo joulukuussa 2016.

”Alueuudistus.fi -verkkosivustolla on julkaistu 21. joulukuuta hallituksen sopimat lakiluonnokset, joihin ei ole tältä osin tehty muutoksia”, Pöysti kertoo sähköpostitse.

Hallituksen keskeisiin hankkeisiin kuuluvaa maakuntauudistusta esitellään Pöystin mainitsemalla verkkosivulla. Siellä listatuissa hallituksen linjauksissa ei mainita vaalipiireistä mitään.

”Maakuntalain ja vaalilain muutoksen mukaan kukin maakunta on yksi vaalipiiri. Uusimaa on siten yksi vaalipiiri”, Pöysti kirjoittaa viestissään.

Pöystin mukaan sen enempää oikeusministeriö kuin valtiovarainministeriökään eivät ole pitäneet tarpeellisena maakuntien jakamista vaalipiireihin.

”Kun valtuuston jäsenet valitaan yhdestä vaalipiiristä, he edustavat silloin korostetusti koko itsehallintoaluetta.”

Maakunnan jakaminen vaalipiireihin voisi Pöystin mukaan johtaa siihen, että eri vaalipiireistä valitut edustajat ajaisivat vain oman alueensa etua.

Pöysti arvioi, että alueelliset ehdokkaat tulevat pärjäämään hyvin maakuntavaaleissa.

”Oma käsitykseni on, että valtakunnallisesti tunnetut ehdokkaat ovat puolueidensa vetureita Uudenmaan maakuntavaaleissa. Näiden ehdokkaiden jälkeen paikallisesti tai seudullisesti hyvin tunnetuilla ehdokkailla on hyvät läpimenon mahdollisuudet.”

 

Oikeusministeriössä asiaa valmistellut vaalijohtaja Arto Jääskeläinen muistuttaa, että jo vuosi sitten eduskuntapuolueiden puoluesihteerit linjasivat, että yksi vaalipiiri per maakunta on sopiva määrä.

Uudellamaalla on hallituksen esitysluonnoksen mukaan olemaan vähintään 99 maakuntavaltuutettua.

”Valtuusto voisi kuitenkin itse päättää vuoden 2021 vaaleista lukien, että valtuutettujen määrä on tuota suurempikin”, Jääskeläinen sanoo.

Maakuntauudistuksella tulee olemaan tavalliselle kansalaiselle suuri merkitys. Kuntien ja valtion väliin tulee uusi päätöksenteon taso. Maakuntiin siirretään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto. Tuhansia valtion työntekijöitä, esimerkiksi ely-keskuksista ja aluehallintovirastoista, siirtyy maakuntiin, joissa päätöksiä tekevät vaaleissa valitut maakuntavaltuustot.

Eduskunnassa lakiuudistus on tarkoitus käsitellä kesällä.

 

Juttu julkaistu 20.2. klo 12.56, juttua muokattu 22.2. klo 9.01: neuvottelevan virkamiehen Arto Jääskeläisen titteliä tarkennettu, hän työskentelee vaalijohtajana oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä.

Keskustelu

”mahdollisuutesi vaikuttaa omiin asioihisi ovat jatkossa aiempaa selvästi huonommat”

Ja oikea huoli on tietysti se että kunnassa olevia työpaikkoja siirtyy toiseen kuntaan…

SOTE-asiassa ei yksinkertaisesti ole mitään lähidemokratia-aspektia enää ollut pitkän aikaan. Palveluista ja niiden sisällöstä päättää eduskunta eikä kunnanvaltuusto. Ja jos tuolla tarkoitetaan sitä kunnan oman terkkarin säilymistä, vaikka sillä ei olisi tarvittavaa väestöpohjaa, niin sittenkin SOTE on oikealla asialla.

Täytyy muistaa mikä tämän sosiaali- ja terveydenhuollon, eli SOTE:ksi kutsutun uudistuksen tarkoitus alun alkujaan on ollut. Pohjana on maalaisliitto/keskustan vuosisatainen unelma maakuntahallinnosta, joka takaa sille valta-aseman Suomen julkisessa hallinnossa. Sillä estetään talouselämän uudistamiseen tarvittavat investoinnit siirtämällä rahat maaseudun asuttuna pitämiseen.

Maakuntain epätasapaino tai ylipäätään olemassaolo olisi sellainen asia mitä tulisi tentata asian läpirunnannelta Juha Sipilältä kaiken maailman kateroiden sijaan. Pääministerillä on maakuntarakenteesta henkilökohtainen vastuu koska hän teki tästä hallituskysymyksen.

Asiapohjaisena insinöörismiehenä Sipilältä löytyy tähän varmaankin jokin matemaattisesti balansoitu ratkaisu missä yhtenä muuttujana lienee keskustapuolueen kannatus maakunnittain.