Uuden Tampereen yliopiston palkkamenot paisuivat kuusi miljoonaa euroa: Pestasivat lisää johtajia ja määräaikaista väkeä

Vuoden 2019 alussa virallisesti aloittavan uuden Tampereen yliopiston alkutaival on ollut riitaisa ja kallis.
Kotimaa 28.12.2018 14:07
Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls.
Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls. © Martti Kainulainen / Lehtikuva

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Tampereen yliopiston yhdistymisprosessi on paisuttanut uuden yliopiston budjettia niin paljon, että yliopiston johto joutuu miettimään, kuinka se saadaan tasapainotettua.

Budjettia ovat kasvattaneet palkkakulut. Ne ovat nousseet useita miljoonia euroja, kun yliopistojen määräaikaisia ja projektiluontoisia työtehtäviä on lisätty ja niitä on myös muutettu vakinaisiksi työsuhteiksi. Lisäksi uuteen yliopistoon on palkattu uusia johtajia vastaamaan uuden korkeakoulun kehittämisestä.

Uuden Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls vahvistaa, että palkkakulut ovat nousseet noin kuusi miljoonaa euroa. SK:n tietojen mukaan summa olisi useita miljoonia suurempi. Tämän tiedon rehtori Walls kiistää.

”Palkkakustannusten nousuun vaikuttavat paitsi yleiskorotukset myös uudet rekrytoinnit ja määräaikaisten sopimusten määrän mahdollinen kasvu”, Walls kertoo.

Onko vaarana, että yliopisto joutuu aloittamaan yt-neuvottelut?

”Henkilöstövaikutteisia toimenpiteitä ei tässä vaiheessa ole suunniteltu.”

Wallsin mukaan yliopiston koko budjetista 65 prosenttia muodostuu palkkakustannuksista.

Kuinka yliopisto voi tasapainottaa taloutensa ilman palkkakulujen karsimista?

”Palkkakuluja merkittävämmät kustannustekijät ovat muutaman vuoden ajan fuusiosta aiheutuvat kertaluontoiset kulut. Menojen lisäksi tullaan tarkastelemaan tulopuolta ja panostetaan valtion budjettirahoitusta täydentävään rahoitukseen, kuten EU:n rahoitukseen.”

Käytännössä Wallsin vastaus tarkoittaa, että jos EU-rahoitusta ei saada lisättyä, budjetti on pahasti alijäämäinen. EU-rahoituksesta käydään yliopistojen kesken kovaa kilpailua.

 

Rehtori Mari Wallsin mukaan uuden yliopiston johtajien paikat ovat olleet auki ulkoisessa haussa ja osaan tehtävistä on valittu henkilöitä yliopiston ulkopuolelta. Pääasiassa rekrytoinnit on kuitenkin tehty yliopiston sisältä.

Hallinnollisten ”perusjohtajien” lisäksi uudessa yliopistossa on viisi määräaikaista johtotehtävää. Walls sanoo, että tehtävät liittyvät digitalisaatioon, kampuskehitykseen, teknologia-alustoihin, elinikäiseen oppimiseen ja innovaatiotoimintaan.

Uuden yliopiston kustannuksia nostavat palkkakustannusten lisäksi useat erilaiset tietojärjestelmät. Ne aiotaan yhdenmukaistaa.

Wallsin mukaan uuden Tampereen yliopiston perustamiskustannuksiin kuluu aiemmin tehdyn arvion mukaan noin 50 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut uuden korkeakoulun rakentumista noin 30 miljoonalla eurolla.

Uudistuksilla ja yliopiston strategialla on vaikutuksia vanhoihin käytäntöihin. SK:n tietojen mukaan yliopiston johto olisi lopettamassa muun muassa Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin.

Tutkijakollegiumiin on valittu alansa huippututkijoita määräaikaisilla työsopimuksilla. Ajatus on ollut tehdä poikkitieteellistä ja kansainvälistä tutkimusta.

Rehtori Mari Walls kiistää, että tutkijakollegium olisi lopetusuhan alla. Hän muotoilee asian eri sanoin.

”Tässä vaiheessa emme ole lopettamassa tutkijakollegiumia. Sen sijaan tulemme arvioimaan tutkijakollegiumin roolia osana tutkimustoimintamme organisointia ja strategista kehittämistä.”

 

Millainen ilmapiiri uudella Tampereen yliopistolla ja sen johtoryhmässä on?

”Siirtymävaihe on varmasti ollut osalle henkilöstöä työläs ja myös jossain määrin vastakkainasettelua korostava. Nyt siirtymävaihe on päättynyt ja olen hyvin luottavainen siihen, että kun toiminta käynnistyy, pääsemme suuntaamaan kohti normaalia työskentelyä”, Walls sanoo.

Tampereen yliopiston tutkijat ja professorit ovat miettineet myös tieteentekemisen tavoitteita ja tulevaisuutta. Tuleeko Tampereen yliopistosta tilaustutkimusyliopisto, joka palvelee enemmän elinkeinoelämää?

”Tällaiset pelot ovat aiheettomia. Perustamiskirjansa mukaan uusi yliopisto on monialainen tiede- ja taideyhteisö, jonka piirissä on tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus”, Walls sanoo. ”On toki hyvä huomata, että uudessa yliopistossa ja korkeakouluyhteisössä yhdistyvät kolmen korkeakoulun vahvuudet ja toimintatavat.” 

”Opiskelijan Wau! Opettajan Wau! Tutkijan Wau! Esimiehen Wau!”

Uusi, hieno, kansainvälinen yliopisto, joka palvelee yrityksiä ja yhteiskuntaa. Näin uutta yliopistoa on markkinoitu jo useamman vuoden ajan.

Konsultit ovatkin olleet rakentamassa Tampereen yliopistolle muun muassa ”Wau”- konseptia. Rehtori Walls kirjoitti henkilökunnalle ja opiskelijoille syksyllä 2018 konsulttityöstä sähköpostin.

Tavoitteena on tunnistaa niitä arjen asioita, joita uudistamalla ja uudelleenajattelemalla saisimme aikaan Wau! -kokemuksia. Opiskelijan Wau! Opettajan Wau! Tutkijan Wau! Esimiehen Wau!”, viesti kuului.

”Yliopistolaiset ovat itse olleet tunnistamassa ja virittämässä uuden yliopiston toimintatapoja. Wau-termi tarkoittaa myönteistä yllättymistä, kun yliopistolaisten arjessa asiat kehittyvät toimivammaksi”, Walls sanoo.

Rehtorin mukaan konsulttiyhtiöitä palkattiin kaksi: Fountain Park ja Rdigo. Konsulttiyhtiöiden toimeksiannot maksoivat yhteensä noin 90 000 euroa.

Wau-kokemuksista huolimatta uuden Tampereen yliopiston arjen uudistamien on ollut kuitenkin monelle yliopiston henkilökuntaan kuuluvalle raskas prosessi.

Riitaa on aiheuttanut pääasiassa se, ettei uuden yliopiston hallitukseen valittu Tampereen yliopiston henkilökuntaa.

Säätiöyliopiston johdossa ovat nyt muut tahot, jotka edustavat elinkeinoelämää, Tampereen kaupunkia ja eri tieteen alojen kenttää muista yliopistoista.

”Vanhan” Tampereen yliopiston professorit ja tutkijat väittivätkin ennen uuden hallituksen nimeämistä, että säätiöyliopiston väliaikainen hallitus junaili johtopaikoille niitä, joita elinkeinoelämä ja teknologiateollisuus valtaan halusivat. Valituksia tehtiin hallinto-oikeuteen, oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Väliaikaisessa hallituksessa vaikuttivat säätiöyliopiston perustajajäsenet, joita on yhteensä 21. He edustivat Suomen valtiota, teollisuutta, ammattijärjestöjä, eri säätiöitä ja esimerkiksi Tampereen kaupunkia.

 

Myös uuden rehtorin valintaprosessi herätti ihmetystä, sillä valintamenettely ei ollut julkinen.

Tampereen yliopiston entinen rehtori Liisa Laakso kritisoi valintamenettelyä useissa medioissa. Laakson rehtorikautta olisi ollut jäljellä vielä pari vuotta, mutta yliopisto halusi uuden rehtorin uuden yliopiston puikkoihin. Laakso ei hakenut tehtävään.

Uuden Tampereen yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Luonnonvarakeskus Luken pääjohtaja Mari Walls. Konsulttien tekemän kartoituksen mukaan rehtoriehdokkaita oli peräti 200.

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu aloittavat virallisesti vuoden 2019 alussa yhtenä korkeakouluyhteisönä, johon kuuluu kaksi toimijaa: Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Fyysisesti uusi yliopisto toimii kolmella eri kampuksella, kuten tähänkin asti.