Upseerit kannattavat Nato-jäsenyyttä vankemmin kuin siviilit

Kotimaa 23.4.2010 07:30

”Poliitikot eivät uskalla kaupata Nato-myönteisyyttä”, väittää Upseeriliiton pääsihteeri.

Nato gallup

Enemmistö suomalaisista upseereista haluaisi Suomen pyrkivän sotilasliitto Naton jäseneksi. Tämä käy ilmi Upseeriliiton tuoreesta jäsenkyselystä.

Jäsenyyttä kannatti 55,5 prosenttia, vastusti 35,1 prosenttia ja loput eivät osanneet tai halunneet sanoa mielipidettään.

Kansalta liittoutumisesta ei upseerien enemmistön mielestä tarvitse erikseen kysyä. Lähes 66 prosenttia on sitä mieltä, ettei Natoon liittymisestä pidä järjestää kansanäänestystä.

Sotilaat ovat selvästi Nato-myönteisempiä kuin koko kansa. Helsingin Sanomien huhtikuussa julkaiseman mielipidetiedustelun mukaan 56 prosentti suomalaisista vastustaa liittoutumista.

Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi tuntuvasti kokemuksen myötä. Kenraaleiden ja everstien joukossa kannatus on vankinta: 74,3 prosenttia kannatti jäsenyyttä. Ja heikointa kadettien joukossa: Suomen liittoutumista kannatti alle puolet eli 48,1 prosenttia.

”Valtakunnan kovimmat asiantuntijat näkevät tarpeen liittoutua”, Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Harri Westerlund kommentoi tulosta.

Näkemys esiin liiton kautta

Upseeriliitto teetti kyselyn nyt toista kertaa, ja tulos on pitkälti sama kuin 2007.

Liitolla on jäsenkyselyn tekemiselle selvä syy.

”Olisi outoa, jos Suomen puolustamisesta vastuussa olevat henkilöt eivät kertoisi näkemystään Natoon liittymisestä. Juuri he ylläpitävät ja kehittävät Suomen puolustamiseen liittyviä suunnitelmia päivittäin”, Westerlund sanoo.

Upseereista valtaosa eli lähes 60 prosenttia piti hyvänä Suomen linjaa, jonka mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. Seuraavan neljän vuoden aikana Natoon pitäisi pyrkiä 42,7 prosentin mielestä.

Upseerit näkevät yleisen asevelvollisuuden olevan paras ratkaisu Suomelle. Tätä kannatti reilut 70 prosenttia vastaajista. Upseereista 58,8 prosenttia uskoi Suomen pystyvän ylläpitämään yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmänsä myös Naton jäsenenä.

Westerlundin mielestä Nato-jäsenyydestä keskusteltaessa olisikin tuotava esille se, että Suomen olisi liittoutuneenakin tarkoitus huolehtia oman alueensa puolustuksesta.

”Nato ei vaadi asevelvollisuusjärjestelmästä luopumista. Nato-jäsenyys ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lisätä osallistumistaan ulkomaan operaatioihin.”

Kysely tehtiin sähköpostitse maalis-huhtikuussa 3 845 upseeriliiton jäsenelle. Vastausprosentti oli 64.

Korkealle vastaamisprosentille on Upseeriliiton pääsihteerin, kapteeniluutnantti Hannu Sipilän mukaan selvä syy.

”Upseerit haluavat tuoda näkemyksen liiton tietoon, sillä omalla nimellään he eivät voi kommentoida”, Sipilä sanoo.

Vaikka upseereilla on sananvapaus siinä kuin siviileilläkin, moni jättää sen Sipilän ja Westerlundin mukaan oman uralla etenemisensä takia käyttämättä.

”Kenraaleiden pitäisi ottaa Nato-kysymyksessä kantaa. Kun he eivät sitä tee, Suomen kansa menettää asiantuntijoiden argumentit. Poliitikot eivät uskalla kaupata Nato-myönteisyyttä kansalle”, Sipilä sanoo.

Sipilä ja Westerlund kannattavat liittoutumista, mutta Upseeriliitto ei ole muodostanut asiasta virallista kantaa.