Unohtakaa koko juttu, pliis!

KOLUMNI: Oikaisu on laatujournalismin uljain ilmentymä, kirjoittaa Jarmo Raivio.
Kotimaa 7.4.2016 21:51
Suomen Kuvalehden vt. päätoimittaja Jarmo Raivio.
Suomen Kuvalehden vt. päätoimittaja Jarmo Raivio. © Marjo Tynkkynen

Oikaisu on laatujournalismin uljain ilmentymä. Äkkinäisempi saattaa ajatella, että lehti on kelvoton, jos siinä on oikaisuja. Oikaisuhan merkitsee sitä, että lehdessä on ollut virhe. Virhe! Ja eihän lehdessä voi olla virheitä. Ainakaan laatulehdessä.

Oikaisun julkaisevalla tiedotusvälineellä on itseluottamusta myöntää virheensä ja korjata se. On kiusallista, jos oikaisuja on paljon (kts. s. 67) tai jos ne tuntuvat vihjaavan laajempiin osaamisongelmiin (hae verkosta ”nazisin taistelu” tai ”kenraali Assembly”). Mutta jos oikaisuja ei ole lainkaan, on todennäköisempi selitys, että väline ei myönnä virheitään kuin että se ei tee virheitä.

Pienten virheiden korjaaminen on yleensä tuskatonta. Pentistä tuli Pertti, miljardin sijasta puhuttiin biljoonasta, piti olla Kruununhaka mutta olikin Kruunuhaka.