Syntyperäinen presidentti? Niinistön kannatus on niin korkealla, että se riittäisi seuraavaan sukupolveen saakka

PAKINA: Jukka Ukkola pohtii, mitä kaikkea vaatimukseen syntyperäisestä kansalaisuudesta voikaan liittyä.
Jukka Ukkola
Ukkola 21.10.2017 15:38

Eduskunnassa on viime aikoina kiistelty siitä, pitääkö Suomen tasavallan presidentin olla syntyperäinen Suomen kansalainen.

Kun keskustelua käydään juuri nyt, salaliittoteoreetikot voivat epäillä sillä olevan jotain tekemistä sen kanssa, että tasavallan presidentin perheeseen on alettu odottaa uutta syntyperäistä Suomen kansalaista.

Presidentti Sauli Niinistön kannatus on tällä hetkellä niin korkealla, että se saattaisi hyvinkin riittää seuraavaan sukupolveen saakka niin kuin entinen talomaali, siis isältä pojalle, tyttärelle tai muulle sellaiselle.

Syntyperävaatimuksesta luopumisen kannattajat perustelevat lakialoitettaan tasa-arvolla. Suomen presidentiksi pitäisi päästä kenen tahansa Suomen kansalaisen, riippumatta siitä, onko kansalaisuus myönnetty heti syntyessä vai vasta myöhemmin.

Kaunis ajatus, mutta ei se vielä tasa-arvoon riitä.

Presidentiksi pääsyhän on lailla kielletty ainakin kaikilta alle 18-vuotiailta, joilla ei ole edes äänioikeutta, saati vaalikelpoisuutta.

Käytännössä ikäraja on vielä paljon korkeammalla, sillä ainoastaan yksi Suomen presidentti – Lauri Kristian Relander – on valittu virkaansa alle 50-vuotiaana.

 

Aina ja kaikkialla tällaisia rajoituksia ei ole ollut.

Lapsia on noussut valtaistuimille aina silloin tällöin, Egyptin Tutankhamonista Ranskan Ludvigiin, lapsellisia hallitsijoita vielä paljon enemmän.

Itse asiassa lapsihallitsijoiden kaudet ovat usein olleet kaikkein demokraattisimpia, koska silloin monarkkien valta on jakautunut laajalle siipeilijäjoukolle.

Entäpä presidentillinen perhesuunnittelu?

Jos Suomessakin tähdättäisiin täyteen tasa-arvoon, presidentin syntyperävaatimukseksi riittäisi se, että on syntynyt.

Tällöin tulisi mahdolliseksi myös presidentillinen perhesuunnittelu, eli kruununperillisen synnyttäminen vasta virkakauden aikana, vaikka presidenttikaudet olisikin rajattu kahteentoista vuoteen kuten nykyisin.

Vaikka pystymme vilkkaalla mielikuvituksella hahmottelemaan tulevaisuutta näinkin pitkälle, tietymättömiin jää vielä joitakin yksityiskohtia, kuten seuraavan presidentin nimi.

Emmehän tiedä esimerkiksi herra Niinistön ja rouva Haukion perillisestäkään vielä edes sukunimeä saati etunimeä, puhumattakaan mahdollisista muista ehdokkaista vuoden 2024 presidentinvaaleissa.