© Janne Tervamäki

Onnellisiksi tuomitut

Suomalaisten onnellisuuden toitotus saa jo riittää.

Ukkola 29.03.2019 06:00
Jukka Ukkola

jukka.ukkola@hotmail.com

Ne tekivät sen taas, kele! Julistivat suomalaiset maailman onnellisimmaksi kansaksi, tana. Viime vuosina yleensäkin olemme olleet aivan kärkipäässä melkein kaikissa kansainvälisissä vertailuissa, vaikka itse tiedämme parhaiten, ettei ylistys pidä paikkaansa, tai vaikka pitäisikin, siitä on pelkkää harmia.

Vielä ensimmäisellä kerralla, kun meidät tuomittiin onnellisiksi, olimme lähinnä hämillämme. Emme kehdanneet väittää vastaan vaan tyydyimme kohtaloomme: ”Kai ne meitä paremmat tietää, että me ollaan parhaita.”

Nyt on kuitenkin tullut pää vetävän käteen, makeaa mahan täydeltä, itku pitkästä ilosta ja puoli kuuta peipposesta. Jatkuvasta onnentoitotuksesta menee sekä uskottavuus että kiinnostavuus. Tilalle tulee pelkkä kateus. Kukapa ulkomaalainen jaksaisi enää vilpittömästi innostua esimerkiksi norjalaisten hiihtomenestyksestä? Jos Suomesta on tulossa onnellisuuden Norja, meille käy kohta samoin. Jonkin aikaa meitä ihaillaan ja käydään kysymässä onnen avaimia, mutta eihän meillä ole oikeasti sellaisia antaa. Suomalainen koulutus on jo käynyt läpi tämän vaiheen. Kymmenen vuotta sitten olimme ykkösiä Pisa-tutkimuksissa, ja täällä kuhisi opettajia ja opetusministereitä kyselemässä, miten te sen teette. Sen verran taisivat oppiakin, että ohittivat Suomen Pisa-kisoissa.

Onnelliseksi leimattu Suomi-neito on kuin kympin tyttö tarkkailuluokalla, silmätikku, kiusaamisen ja kateuden kohde. Kaiken aikaa meidän pitäisi olla mallina muille, ja kun emme siihen pysty, syy on meidän. Onnen huipulta ei voi enää edistyä mihinkään, ainoa suunta on alaspäin. Onnellisuus ei ylipäänsä sovi suomalaiseen sielunmaisemaan, eikä onni ole olotila, vaan muisto. Me muistelemme haikeina onnemme aikoja, kuten talvisotaa, Veikko Hakulista ja Nokiaa.

Ikäviä onnellisuustilastoja tekee YK, jolla varmaan olisi parempaakin tekemistä. Nyt on aika edustajiemme kertoa maailmanjärjestölle, että kiitos riittää. Onnellisia emme ole, onnellisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia. Valitkoot vaihteeksi jonkun muun, vaikka Liettuan – se ei ole koskaan voittanut edes euroviisuja.

”Kai ne meitä paremmat tietää, että me ollaan parhaita.”

Sisältö