Työelämäkö huonontunut? Tässä kymmenen väitettä – väitä vastaan

Kotimaa 16.11.2010 14:13
Kirkkovene Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Paahdetaanko suomalaisilla työpaikoilla sellaista tahtia, että monet palavat loppuun? On väitetty, etteivät ihmiset jaksa töissä ja haluavat sieltä pois, koska tuottavuusvaatimuksia on kiristetty liikaa. Pitkän työsuhteen sijaan tarjolla on lähinnä pätkätöitä.

Kuulostaako tutulta? Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa raportissa ”Mainettaan parempi työ – kymmenen väitettä työelämästä” väitetään täysin päinvastaista.

”Työelämä ei ole huonontunut, pätkätyöt eivät ole lisääntyneet eikä työelämä ole muuttunut liikaa vaan liian vähän”, väittää raportin tekijä Tuomo Alasoini.

EVA:n raportin mukaan työelämästä puhutaan monesti synkkään sävyyn. Jotkut esiin nousevat huolenaiheet ovat toki aitoja, mutta argumentit perustuvat usein enemmän tunteisiin ja mielikuviin. Joskus työelämää koskevat väitteet ovat myös täysin tuulesta temmattuja, raportissa sanotaan.

Alasoinin raportti ei ole ainoa laatuaan. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -julkaisussa tutkimustulokset ovat monelta osin yhteneväisiä EVA:n raportin kanssa: työ on yhä tärkeä arvo, kiinnostus työhyvinvointiin on lisääntynyt ja entistä useampi arvioi pysyvänsä työkykyisenä pidempään.

TTL:n raportti nosti esille myös negatiivisia puolia, kuten työperäisen masennuksen lisääntymisen ja fyysisesti raskaan työn määrän ennallaan pysymisen.

Alla olevat EVA:n raportin kymmenen väitettä pyrkivät esittämään paremman vision työelämästä. Mitä mieltä sinä olet? Lue, keskustele, perustele – omiin kokemuksiin tai tutkimustietoon nojaten.

Kymmenen väitettä työelämästä

1. Työelämä ei ole huonontunut

Julkisessa keskustelussa kuva työelämästä on usein synkkä. Työoloja kartoittaneet tutkimukset eivät kuitenkaan tue väitettä huonontumisesta. Organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ei ole ristiriidassa hyvän työelämän laadun ja henkilöstön hyvinvoinnin kanssa, vaan pikemminkin ainoa kestävä tapa turvata tämä.

2. Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän

Vaikka työntekijät ovat entistä osaavampia ja koulutetumpia sekä ammatti- ja elinkeinorakenne on muuttunut, nämä muutokset näkyvät työelämän käytännöissä yllättävän vähän.

3. Työssäoloajat ovat pidentyneet – eivät lyhentyneet

Suomi ei ole pätkätöiden luvattu maa: suomalaisten työssäoloajat samassa työpaikassa ovat kasvaneet 1980-luvulta asti ja ovat nykyään Euroopan pisimpien joukossa.
Suuret, sodan jälkeen syntyneet ikäluokat ovat myös jatkaneet työelämässä selvästi pidempään kuin niitä edeltäneet ikäluokat.

4. Huoltosuhteen notkahdus ei ole maailmanloppu

Iäkkään väestön osuus kasvaa usean vuosikymmenen ajan – ja kertoo paitsi väestökehityksen epätasaisuudesta, myös suomalaisten terveyden parantumisesta.

Vinoutuneesta väestökehityksestä aiheutuva ongelmat jäävät sitä vähäisemmiksi, mitä useampi terveenä pysynyt suomalainen jatkaa motivoituneena työelämässä nykyistä pidempään.

5. Ansiotyön merkitys löytyy työn sisällön kautta

Työnteko on suomalaisille edelleen tärkeä osa elämää, vaikka myös perhe-elämän ja vapaa-ajan merkitys on kasvanut. Palkan ohella myös työn sisältö on entistä merkittävämpää.

6. Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan

Työelämän lähivuosina valtaava Y-sukupolvi haluaa myös sitoutua ansiotyöhön. Uuden sukupolven työhön kiinnittymisessä korostuvat työn mielenkiintoisuuden, hyvän työyhteisön ja esimiestyön, osallistumismahdollisuuksien sekä työn ja muun elämän yhteen sovittamisen mahdollisuuden merkitys.

7. Tuottavuuskasvukin tarvitsee tekijänsä

Yksipuolinen ”tuottavuuskasvustrategia” ei kuitenkaan ole ratkaisu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Nopean tuottavuuskasvun rinnalla tarvitaan mahdollisimman monen aktiivista osallistumista työelämään.

8. Korkea osaaminen suojaa työtä

Suomessa tehtävä työ säilyttää parhaiten kilpailukykyisyytensä silloin, kun osaamiselle annetaan työelämässä mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä.

9. Globalisaatio on suomalaisen työn ystävä

Talouden kansainvälistyminen on hyödyttänyt ja hyödyttää edelleenkin Suomen kaltaista pientä maata, joka kilpailee ensisijaisesti korkealla osaamisella..

10. Moniarvoisuus ei murenna suomalaista työkulttuuria

Suomi on vahva luottamusyhteiskunta, jossa suomalaiset ovat tottuneet luottamaan toisiinsa ja keskeisiin kansallisiin instituutioihin. Globaalissa taloudessa tarvitaan kuitenkin entistä enemmän myös moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden tietoista hyödyntämistä sekä sallivuutta riskinottoon.

Lue raportti kokonaisuudessaan ja lähteineen täältä (pdf-tiedosto).