Tuusniemellä Kittilän taudin oireita: Hallintojohtajalle potkut, perusteina kahvitarjoilut ja papereihin piirtely

Tuusniemen hallintojohtaja halusi tietoja kunnan yhtiöstä. Sähköpostikyselyistä tuli yksi peruste hänen potkuilleen.

irtisanomiset
Teksti
Outi Salovaara
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pohjoissavolaisen Tuusniemen kunnan hallintojohtajan hallinto-oikeuden puitavaksi päätynyt erottamisprosessi on saanut kittilämäisiä piirteitä.

2 600 asukkaan Tuusniemen kunnanhallitus irtisanoi hallintojohtajan yllättäen juuri ennen koeajan loppumista marraskuussa 2017.

Irtisanottu Helena Meyes ja hänen tukijansa uskovat, että irtisanomisen todellinen syy oli puuttuminen kunnan hyvä veli -verkostoon ja salailevaksi koettuun toimintaan elinkeinoyhtiö Tuusniemen Teollisuus Oy:ssä.

Vastapuoli taas sanoo Meyesin ylittäneen valtuutensa muun muassa kunnan henkilöstökahvitarjoilussa ja muutoinkin puuttuneen asioihin, jotka eivät hallintojohtajalle kuulu.

“En sano juuta enkä jaata, niin en sano väärin.”

Helena Meyes aloitti Tuusniemen hallintojohtajana 29. toukokuuta 2017. Koeaika oli puoli vuotta.

Meyes ei ollut saanut moitteita työstään, kun hänen irtisanomisensa käynnistettiin yllättäen kunnanhallituksessa 13. marraskuuta. Asia ei ollut etukäteen esityslistalla, vaan hallituksen puheenjohtaja Jorma Voutilainen (kesk) otti sen esille vasta kokouksessa. 

Kunnanhallitus käsitteli asian työsuhteen purkuna koeajalla.

Virallisesti Meyes erotettiin viikkoa myöhemmin 20. marraskuuta äänestyspäätöksellä kokouksessa, jossa häntä oli kuultu. Äänet jakautuivat 4–3.

Kolme hallituksen jäsentä ei pitänyt irtisanomista perusteltuna ja jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Tammikuussa 2018 kunnanhallitus hylkäsi Meyesin oikaisuvaatimuksen jälleen äänin 43. Tämän jälkeen Meyes valitti irtisanomisesta hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus pyysi kunnanhallitukselta asiasta lausuntoa. Maaliskuussa hallitus päätti – yhä äänin 43 – lausua hallinto-oikeudelle, että Meyesin valitus tulisi hylätä.

Kunnanhallituksen jäsen Terttu Kolari (kesk) on vastustanut Meyesin erottamista.

“Asiasta ei tullut minusta tarpeeksi tietoa etukäteen”, hän perustelee.

Kolari katsoo myös, että asioista olisi voinut ojentaa hallintojohtajaa jo aiemmin, jos jotakin moitittavaa oli.

Puheenjohtaja Jorma Voutilaisen mukaan irtisanomisperusteet pitävät.

“Aina voi olla eri näkemyksiä, mutta meillä on kuitenkin faktat”, hän sanoo.

Voutilainen ei halua selittää, miksi irtisanominen otettiin esille yllättäen listan ulkopuolelta keskustelematta Meyesin kanssa etukäteen.

“En sano juuta enkä jaata, niin en sano väärin. On sillä tavalla oltava rehellinen. Täytyy suojella häntäkin. Kunnallinen päätöksenteko vain menee näin”, sanoo Voutilainen.

Onko Tuusniemen hallintojohtajan irtisanomisprosessi siis normaalia kunnallista päätöksentekoa?

“Minä huomaan, että haluatte kärjistää asiaa”, sanoo Voutilainen ja lopettaa puhelun.

 

Irtisanomisesta käytiin kovaa keskustelua sosiaalisessa mediassa ja yleisönosastoissa. Meyesin on epäilty tallanneen jonkun varpaille muun muassa Tuusniemen Teollisuus -kuntayhtiön asioissa.

Tuusniemen kunnan konserniohjeen mukaan ”tytäryhteisöjen tulee antaa kolmannesvuosittain kirjallinen raportti toiminnastaan ja taloudestaan kunnanhallitukselle”.

Tällaisia raportteja Tuusniemen Teollisuus -yhtiö ei ollut kunnanhallitukselle antanut, eikä yhtiön asioiden käsittelystä löydy kirjauksia kunnanhallituksen pöytäkirjoista.

“Kun huomautin asiasta, minulle sanottiin, ettei asia kuulu minulle, koska en kuulu konsernijohtoon”, Meyes sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Raporttien perään kyseleminen kirjattiin yhdeksi neljästä erottamisperusteesta. Kunnan mukaan kyse oli ”viestittelystä omaan toimivaltaan kuulumattomissa asioissa kunnan tytäryhtiön operatiiviselle johdolle”.

Käytännössä viestittely tarkoitti kolmea Meyesin sähköpostia Tuusniemen Teollisuuden toimitusjohtajalle. Niissä Meyes kyseli puuttuvan raportoinnin perään. Erottamisperusteena oli myös se, että hän oli keskustellut yhtiön asioista suullisesti toimitusjohtajan kanssa.

Tuusniemen Teollisuus on täysin kunnan omistama ja se hoitaa kunnan elinkeinotoimintaa, mutta esimerkiksi yhtiön tilinpäätöstietoja ei löydy kunnan tilinpäätöksestä.

“Valtuuston pöytäkirjassa on merkintä kunnan tilinpäätöksen, talousarvion ja osavuosikatsauksen käsittelemisestä. Kaikki raportointi tapahtuu näiden asiakirjojen kautta”, sanoo kunnanjohtaja Timo Kiviluoma.

Kunnan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä on muutama lause yhtiön toiminnasta ilman täsmällisiä liikevaihto-, tase- tai muita lukuja.

Kiviluoman mielestä kyseinen raportointi riittää täyttämään konserniohjeen vaatimukset etenkin, kun auktorisoitu tilintarkastajakaan ei ole löytänyt toiminnasta huomauttamista.

Yksi erottamisperusteista oli “viestittely omaan toimivaltaan kuulumattomissa asioissa”.

Toinen erottamisperusteista oli Meyesin väitetty osallistuminen esteellisenä Tuusniemen kunnanjohtajahakemusten arviointiprosessiin heinäkuussa 2017. Meyes oli itse yksi hakijoista.

Valituksi tuli lokakuussa työnsä aloittanut Timo Kiviluoma, joka heti marraskuussa ryhtyi hoitamaan Meyesin erottamisprosessia ennen tämän koeajan umpeutumista.

Hallintojohtajana Meyes oli tehnyt listauksen kunnanjohtajahakijoista sitä mukaa kun hakemuksia oli tullut kuntien sähköiseen rekrytointipalveluun. Hakuprosessin varsinaisen valmistelutyön hoiti silloinen vs. kunnanjohtaja Nina Kivi.

Irtisanomisperusteissa kunta väittää Meyesin piirtäneen käsin tähtiä ja palleroita kunnanhallitukselle lähettämäänsä hakijalistaan ja näin yrittäneen vaikuttaa hakuun.

Kunnanjohtaja Kiviluoma ei täsmentänyt SK:lle, mitä Meyesin piirtämiksi väitetyt tähdet ja pallerot tarkoittavat tai miten ne vaikuttivat hakuprosessiin.

Meyes sanoo, että hän on vain lähettänyt sähköisestä järjestelmästä pdf-tiedoston eteenpäin sähköpostilla. Hänen mukaansa tiedoston tulostaminen paperille, pallukoiden ja tähtien piirtäminen ja tiedoston uudelleen skannaaminen ja lähettäminen olisi ollut järjetöntä.

Meyes itse ei ilmaiskahveista hyötynyt, sillä hän joi omia erikoiskahvejaan.

Yksi irtisanomisperusteista oli väite siitä, ettei Meyes vs. kunnanjohtaja Kiven sähköpostikehotuksesta huolimatta viimeistellyt kunnan tekemän maakaupan kauppakirjoja tiettynä päivänä syyskuussa 2017. Meyes kertoo olleensa tuolloin sairaana ja ilmoittaneensa tästä kunnanjohtajalle.

Meyes hoiti maakaupan myöhemmin, eikä hän saanut menettelystään moitteita ennen irtisanomista.

Irtisanomisperusteeksi kirjattiin myös kunnan työntekijöiden ilmaiset kahvit, jotka Meyesin aloitteesta palautettiin lokakuussa 2017 kunnan taloustilanteen parannuttua. Kahvikulut vuodelle 2017 olisivat olleet noin 400 euroa.

Meyes sanoo sopineensa asiasta uuden kunnanjohtajan kanssa lokakuun alussa. Meyes myös lähetti ilmaiskahvituksen alkamisesta sähköpostin kunnan henkilökunnalle ja poliittisille päättäjille.

Kunnanjohtaja Kiviluoma kiistää sopineensa tai tienneensä ilmaiskahvijärjestelyistä.

Kukaan ei kuitenkaan puuttunut kahvitteluun, ja ilmaisia kahveja joi kunnanjohtajakin Meyesin irtisanomiseen ja kahviedun peruuttamiseen asti. Meyes itse ei ilmaiskahveista hyötynyt, sillä hän joi omia erikoiskahvejaan.

Irtisanomisperusteissa Meyesin sanotaan toimineen omavaltaisesti valtuuston päätöstä vastaan. Päätöstä, jolla kahvietu oli vuonna 2015 poistettu.

 

Helena Meyes sanoo halunneensa lisätä kunnallisen päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja hänen mielestään kunnan pitäisi olla tasapuolinen. Tämä pyrkimys on voinut herättää närää esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajassa Jorma Voutilaisessa.

Kaupparekisterin mukaan Voutilainen on hallituksen varajäsenenä Metsäkoneurakointi Voutilainen -nimisessä yhtiössä, jota pyörittää hänen veljensä.

Tuusniemen kunta takasi vuonna 2009 yhtiön 100 000 euron lainan, vaikka yhtiön oma pääoma oli menetetty jo 2007. Tilanne ei ole vieläkään kohentunut, vaan yhtiö on edelleen muun muassa maksutapansa ja oman pääoman määrän perusteella luottoluokitukseltaan erittäin suuren riskin yhtiö.

Lokakuun lopussa 2017 yhtiön velkojana ollut työeläkeyhtiö haki Metsäkoneurakointi Voutilaista konkurssiin 14 500 euron veloista, mutta hakemus vedettiin pois 6. marraskuuta. Yhtiö sai rahoituksensa pelastettua paikallisen pankin avustuksella.

Metsäkoneurakointi Voutilainen oli saamassa Tuusniemen Osuuspankilta uuden 200 000 euron lainan. Myös kunnan vuonna 2009 antamasta lainatakauksesta jäljellä oleva noin 4 000 euron osuus vaati uudelleenjärjestelyjä, joille pankki pyysi suostumusta 9. marraskuuta 2017.

Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtaja Kiviluoman ehdotuksesta takauksen uudelleenjärjestelyn 20. marraskuuta – sattumoisin samassa kokouksessa, jossa päätettiin hallintojohtaja Meyesin irtisanomisesta. Puheenjohtajana ollut Jorma Voutilainen poistui kokoushuoneesta takausasian käsittelyn ajaksi.

Tuusniemellä on muitakin metsäkoneurakoitsijoita, joita kunta ei tue. Meyesin mielestä vain muutaman tuhannen euron takaus yhdelle yrittäjälle paitsi rikkoo tasapuolisuussääntöä, on myös tarpeeton.

Kunnanjohtaja Kiviluoma perustelee yhden yhtiön tukemisen jatkamista sillä, että kyseessä on vanha ja pieni takaus. Hänen mukaansa pankin lainoitusta saavan yrityksen takaaminen ei ole riski kunnalle.

Jorma Voutilainen ei halunnut kommentoida asiaa SK:lle.

Koeajallakaan ketään ei saa irtisanoa epäasiallisilla perusteilla.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kuntaoikeuden asiantuntija Asko Uoti ei tunne Tuusniemen tapausta, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Hänen mukaansa koeajallakaan ketään ei saa irtisanoa syrjivillä tai muutoin epäasiallisilla perusteilla eli esimerkiksi niin sanotun pärstäkertoimen vuoksi.

“Irtisanominen on perusteltava. Irtisanomisperusteena pitää arvioida palvelussuhteen hoitamisen kannalta olennaisia ja merkityksellisiä asioita kuten henkilön kykyä suoriutua työtehtävistään.”

Joskus perusteluna voi olla yhteistyökyvyttömyys, mutta senkin täytyy olla objektiivisesti arvioitavissa.

Esimerkiksi Meyesin esteellisyydeksi kunnanjohtajavalinnassa ei välttämättä riitä se, että hän on lähettänyt hakijalistan sähköpostilla eteenpäin.

“Esteellisyyden aiheuttaneen toimen pitää olla tosiasiallisesti merkityksellinen. Pelkkä teknisluonteinen teko ei sellainen automaattisesti ole”, Uoti sanoo.

Hänen mukaansa ongelmalliselta kuulostaa myös se, että hallintojohtajaa syytetään toimivallan ylittämisestä tämän pyydettyä konserniohjeen mukaista raportointia kunnan elinkeinoyhtiöstä.

“Äkkiseltään kuulostaa, että linjaus ei ole ainakaan useissa muissa kunnissa käytössä olevien hallintojohtajien tiedonsaantioikeuksien mukainen”, Uoti arvioi.

Periaatteessa yksittäisellä luottamushenkilölläkin on kuntalain tiedonsaantioikeuspykälän nojalla oikeus saada konsernijohdon hallussa olevia, kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja.

“Virkavastuulla kunnan keskushallinnon toimialaa johtavalla hallintojohtajalla pitäisi luonnollisesti olla vähintään samat oikeudet kuin niin sanotuilla rivivaltuutetuilla”, sanoo Uoti.

Kunnan myös tulee noudattaa omaa konserniohjettaan ja edellyttää tytäryhtiöiltään konserniohjeen mukaista raportointia.

Yrityssalaisuudet tulee voida pitää salassa, mutta tietoja kuntayhtiötoiminnasta pitää voida saada, kun se on kuntakonsernin kokonaisedun mukaista.

“Kuntaomistajan kannalta olisi perusteltua, jos kuntayhtiö hyväksyisi konserniohjeen itseään sitovaksi”, sanoo Uoti.

Uotin mukaan myös kunnan tilintarkastuslautakunnan pitäisi valvoa, että kuntakonsernin asiakirjat on toimitettu asiallisesti ja että kunnan asiat hoidetaan tarkoituksenmukaisesti ja tuloksellisesti, kuten kuntalaissa nykyisin säädetään.

Jos kunta lainoittaa kuntapäättäjän lähipiiriyhtiötä, se voi Uotin mukaan rikkoa tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatetta.

Itsensä jäävääminen vain itse konkreettisesta päätöksenteosta ei myöskään riitä.

“Esteellisyys koskee asian kaikkia käsittelyvaiheita kuten valmistelua ja siihen vaikuttamista, ei vain itse päätöksentekoa. Riippumattomuutta ja muiden alalla toimivien tasapuolista kohtelua ei saa vaarantaa”, sanoo Uoti.

Hänen mukaansa kunta ei myöskään saa ottaa taloudellisia riskejä esimerkiksi rahoittamalla taloudeltaan riskialtista yhtiötä. Kunnan on jatkuvasti seurattava rahoittamiaan yhtiöitä ja reagoitava, jos tilanne muuttuu.

“Kunnan ja kuntakonsernin etu ja huolellisuusvelvoite edellyttävät, että tällaiset seikat varmistetaan. Kunta ei voi noin vain lähteä riskipitoiseen taloudelliseen toimintaan mukaan.”

 

Juttu julkaistu 6.4. klo 7.30. Jutusta korjattu klo 8.10 virheellinen vuosiluku: kunnan lainatakaus annettiin vuonna 2009 eikä 2007. Juttua päivitetty 9.4. klo 19.07, lisätty lisätieto siitä, että kunnanhallitus käsitteli Meyesin asian työsuhteen purkuna koeajalla.