Tutkintapyyntö: Kuka varasti Kittilä-vyyhtiä selvittävän Suomen Kuvalehden toimittajan identiteetin?

”Tämä on paheksuttavaa ja törkeää toimintaa, jolla yritetään estää tutkivaa journalismia”, sanoo SK:n päätoimittaja.
Kotimaa 17.12.2016 08:22

© ANNI REENPÄÄ / Lehtikuva

Kuntapolitiikan väärinkäytöksiä Suomen Kuvalehdelle tutkivan toimittaja Eeva-Liisa Hynysen epäillään joutuneen identiteettivarkauden kohteeksi.

Torstaina 15. joulukuuta Hynysen nimellä ja sähköpostiosoitteella laadittiin kommentti Suomen Kuvalehden verkkosivulla Yle-kohua käsitelleeseen uutiseen.

Hynysen asianajajan Jussi Haaran mukaan epäilty identiteettivarkaus halventaa tutkivan toimittajan ammatti-identiteettiä.

”Hynynen on tehnyt hyvin kriittisiä juttuja vallanpitäjistä”, Haara sanoo.

”Kun tutkivan journalistin nimissä esiinnytään ja esitetään täysin vastakkaista journalistista linjaa, tällä häirinnällä on laajempaa, yhteiskunnallista merkitystä.”

Identiteettivarkaus kriminalisoitiin reilu vuosi sitten, syyskuussa 2015. Rikoksesta tuomitaan sakkoja.

 

Suomen Kuvalehdelle Eeva-Liisa Hynynen on selvittänyt Kittilän kuntapolitiikan epäselvyyksiä keväästä 2014.

Kittilä-uutisoinnista hän oli ehdolla tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon saajaksi vuonna 2015.

Nyt keskusrikospoliisi tutkii laajaa vyyhtiä, joka kietoutuu Kittilän kunnan päätöksenteon ympärille: hissiyhtiön hankintakuvioita, kunnanjohtaja Anna Mäkelän laitonta erottamista, hallintojohtaja Esa Mäkisen siirtämistä syrjään epäasiallisin perustein sekä niin sanottuja Eilavaara-asiakirjoja.

Alusta asti toimittaja Hynynen on saanut tutkivista Kittilä-jutuistaan paljon epäasiallista palautetta. On ensimmäinen kerta, kun identiteettivaras häiritsee hänen työtään.

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa tuomitsee teon.

”Tämä on todella paheksuttavaa ja törkeää toimintaa, jolla yritetään estää tutkivaa journalismia.”

Toimittaja Hynynen ja Suomen Kuvalehti ovat tehneet tutkintapyynnön identiteettivarkaudesta, kunnianloukkauksesta ja mahdollisesta tietomurrosta.

Suomen Kuvalehti on vahva journalistinen instituutio, tällä tavalla sitä ei pystytä vaientamaan”, Pernaa sanoo.

”Jatkamme Kittilän ja muidenkin tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden selvittämistä.”

”Poliisi saa operaattorilta tiedot, kenen hallussa ip-osoite on ollut.”

Identiteettivarkauden kriminalisointi on lisännyt rikosilmoitusten määrää. Tämän vuoden joulukuun puoliväliin mennessä oli kirjattu 3 013 ilmoitusta.

”Toimittajiin kohdistuu vihapuhetta ja ahdistelua, mutta en muista, että valeprofiililla on haluttu tehdä kiusaa”, kertoo nettipoliisi Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta.

Identiteettivarkauteen yhdistyy usein petos, joka on tehty toisen nimissä. Yleensä syyttäjä ajaa tuomiota vain petoksesta, ei identiteettivarkaudesta.

Identiteettivarkauksien tutkinta on vaikeaa. Poliisilla ei ole televalvontaoikeuksia, jotta se voisi selvittää varkaan käyttämän laitteen ip-osoitteen.

Toimittaja Hynysenä esiintyneen verkkokommentoijan ip-osoite on tiedossa.

”Se lisää mahdollisuuksia selvittää tapaus”, nettipoliisi Forss sanoo. ”Poliisilain perusteella poliisi saa suomalaiselta operaattorilta tiedot, kenen hallussa ip-osoite on sillä hetkellä ollut.”

Toimittajaksi naamioitunut epäilty identiteettivaras oli onnistunut rekisteröitymään Suomen Kuvalehden nettisivuille Hynysen sähköpostilla.

”Jos on päässyt toisen sähköpostille ja käyttänyt sitä, silloin puhutaan tietomurrosta ja viestintäsalaisuuden loukkaamisesta”, nettipoliisi Forss sanoo.

Tietomurrosta ja viestintäsalaisuuden loukkaamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.