Matematiikka kahtia

Nykyinen tapa painottaa matematiikkaa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ohjaa lukiolaisia liikaa, tutkija sanoo.

Monet ovat arvostelleet matematiikan suurta painoa korkeakoulujen todistusvalinnoissa. Onko kritiikissä perää, Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksesta?

”Matematiikan taidon osoittamista voidaan perustellusti vaatia jatko-opinnoissa. Se kehittää ajattelua tavalla, johon harva muu oppiaine pystyy. Mutta nykymalli ohjaa tarpeettomasti kaikkia panostamaan lukiossa pitkään matematiikkaan, mikä syö opiskeluaikaa yhtä lailla tärkeistä reaaliaineista ja kielistä.”

Kuinka todistusvalintaa pitäisi kehittää?

”Kannatan mallia, jossa kokeet jaetaan kolmeen koriin. Yhdessä olisivat aineet, jotka huomioidaan kaikilta: äidinkieli, englanti ja matematiikka. Toisessa olisivat kaikki muut kielet ja kolmannessa reaaliaineet, ja kaikista koreista voisi saada pisteitä useammasta kokeesta. Näin reaaliaineet eivät söisi kieliä, kielet reaaliaineita eikä matematiikka kumpiakaan.”

Miten matematiikan asema muuttuisi?

”Kaikki lukisivat ainakin aluksi pitkää tai lyhyttä matematiikkaa kuten nyt, mutta lyhyen matematiikan kokeen korvaisi uusi kaikille yhteinen koe. Se olisi ykköskorin aine, jonka arvosana otetaan todistusvalinnoissa automaattisesti huomioon. Pitkän matematiikan opiskelijoille olisi lisäksi vaativampi koe, joka olisi kakkos- ja kolmoskorin aineisiin verrattava koe ja josta saisi suunnilleen saman verran pisteitä kuin niistä. Sen tuoman lisän voisi kompensoida hyvällä menestyksellä jossain muussa aineessa.”

Kuinka hyvin ylioppilastutkinto sopii opiskelijavalintojen perusteeksi?

”Itse pidän sitä paljon merkittävämpänä opiskelutaidon ja motivaation näyttönä kuin sitä, että lyhyellä valmistautumisajalla, mahdollisesti kalliin kurssin jälkeen, selviää yhdestä muutaman tunnin kokeesta. Todistusvalinta on myös siitä hyvä, että opiskelija voi hakea vakavasti samaan aikaan moneen paikkaan.”

Sisältö