Tutkija: Hitlerin nousua ja suomalaista äärioikeistoa on mieletöntä rinnastaa

Kotimaa 9.2.2013 10:00
Markku Jokisipilä. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuudessa Jyväskylässä tapahtui puukotus. Teosta vangittu kuuluu kansallissosialistiseen Suomen Vastarintaliikkeeseen. Samana päivänä tuli kuluneeksi 80 vuotta Adolf Hitlerin valtaannoususta. Onko rinnastuksessa mieltä, poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä?

”Natsipuolue oli valtava joukkoliike, joka perustui aitojen tyytymättömyyden aiheiden – työttömyyden, inflaation ja Saksan yleisen alennustilan – ovelaan poliittiseen hyödyntämiseen. Liike nousi valtaan suurin piirtein demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Suomen Vastarintaliikehän ei ole parlamentaarinen puolue eikä sillä ole massakannatusta. Puhutaan kourallisesta ihmisiä, jotka 99 prosentin mielestä eivät ole missään määrin uskottavia toimijoita. On ’ansioton’ vertaus tällaiselle toiminnalle verrata sitä kansallissosialismiin tai Hitleriin, koska on täysin eri kokoluokan asioista kysymys.”

Mitä Hitlerin noususta on syytä muistaa?

”Demokratia on haavoittuvainen, kun tulee voimia, jotka osaavat käyttää sen heikkoja kohtia oikealla tavalla. Ja ylipäätään poliittisen demagogian (kansankiihotuksen) vaarallisuus. Helppojen vastausten tarjoaminen vaikeisiin kysymyksiin on poliittisesti osaavissa käsissä äärimmäisen tehokas strategia.”

Entä jos Hitlerillä olisi ollut internet?

”Internet olisi kampittanut Hitlerin jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Miellän kansallissosialismin poliittisena uskontona, joka yhdistelee rationaaliselta vaikuttavia argumentteja ja antikommunistista ja rasistista retoriikkaa. Argumenttien epäuskottavuuden paljastaminen on huomattavasti helpompaa internetin oloissa. Koko totalitaristinen ideologiahan perustuu siihen, että on yksi ainoa totuus, jonka kyseenalaistaminen on kriitikoille enemmän tai vähemmän hengenvaarallista. Internetissä taas on kyse nimenomaan moniäänisyydestä. On olemassa alue, jossa kritiikin esittäminen on mahdollista.”

Olet kirjoittanut historiantutkimuksen uuspatriotismista. Mitä tarkoitat?

”Neuvostoliiton hajottua historian tulkinnoilta poistuivat pidäkkeet. Suomettumisen aikana mietittiin, mikä oli Suomen oma vastuu ja syyllisyyden aste siihen, että talvisota ja jatkosota syttyivät. 1990-luvun mittaan nämä tulkinnat käännettiin aika lailla 180 astetta. Torjuntavoitto nousi keskeiseksi, eli alettiin nähdä, että viime kädessä Suomi voitti molemmat sodat.”