Radat vaarassa menettää EU-rahoja

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) tuskastui kuntien vitkasteluun. Ministerin mukaan erimielisyydet vaarantavat osan Turun ja Tampereen ratahankkeiden rahoista.

politiikka
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaksi suurta ratahanketta, Turun tunnin juna ja Tampereen Suomi-rata, ovat vaarassa jäädä ilman EU:n kymmenien miljoonien eurojen tukea, jos kuntien neuvottelut hankeyhtiöistä viivästyvät.

EU-hakemus on jätettävä viimeistään 26. helmikuuta. Sitä ennen hallituksella on oltava varmuus kahden hankeyhtiön perustamisesta. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan kuntien päätöksillä on kiire. Aikaa on korkeintaan helmikuun alkuun.

”Suuret linjaukset pitäisi saada viimeistään helmikuun alussa. Puhun kunnille. Keskinäinen vastuunjakosopimus pitäisi saada sovituksi. Valtion puolelta asia ei jää kiinni. Hallitukselta se edellyttää vain yhden istunnon”, Harakka sanoo.

Jos yritys hakea EU-rahaa helmikuussa epäonnistuu, hankeyhtiöt jäävät ilman yhtä rahoitusta. Hankkeita viivästys ei kuitenkaan kaada, vaikka tappio olisi mahdollisesti noin 35 miljoonaa euroa.

”Mitään korvaamatonta vahinkoa ei tapahdu. Päättyvän EU-rahoituskauden viimeinen jako on syksyllä. Isoja rahoja ryhdytään jakamaan ensi vuonna sitten, kun EU-maat pääsevät sopimukseen vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä”, Harakka sanoo.

 

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtajan Janne Virtasen mielestä hallituksen pitää hakea EU-tukea. Hän vakuuttaa, että lähiviikkoina kunnat ryhtyvät perustamaan hankeyhtiöitä.

”Kysymys on poliittisesta tahdosta. Nyt tulee näytön paikka, haluaako hallitus edistää Turun tunnin junaa. Siitä on kyse”, Virtanen sanoo.

Virtasenkin mielestä EU-raha olisi tärkeä lisä, jonka yhtiöitä perustavat kunnat ja valtio tarvitsevat.

”Jos hallitus jättää hakematta, se olisi signaali, että maan hallitus ei tunnin junaa kauheasti halua.”

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksessa oli sen loppuvaiheessa kolme ministeriä Varsinais-Suomesta. Pääministeri Sanna Marinin (sd) ministeristössä on vain yksi varsinaissuomalainen.

Turun junahanke on suunnittelussa pidemmällä kuin pääradan uudistus.

Marinin hallitus kuitenkin pani hankkeet samalle viivalle. Harakan mielestä ratkaisua voi perustella sillä, että Helsinki on mukana molemmissa neuvotteluissa.

Virtasen mukaan syksyllä silloinen liikenneministeri Marin ei lämmennyt tunnin junalle. Joulukuun hallitusremontissa ministeriksi tuli Harakka.

”Viimeaikaiset näytöt ovat lupaavia. Kumpikaan (Marin ja Harakka) ei ole kannaltamme paras. Kuinka paljon se vaikuttaa, totta kai sillä on merkityksensä.”

 

Hankeyhtiöihin on tarkoitus sijoittaa yhteensä 225 miljoonaa euroa, 150 miljoonaa Suomi-rataan ja 75 miljoonaa tunnin junalle. Valtio ottaa molemmissa yhtiöissä määräysvallan sijoittamalla niihin yhteensä 118,4 miljoonaa euroa.

Osa valtion sijoituksesta otetaan Sipilän hallituksen perustamalta Pohjolan Rautatiet Oy:ltä, jonne hallitus siirsi valtion omistamia Nesteen osakkeita 105 miljoonan euron arvosta. Nyt osakkeiden myyntituotolla on tarkoitus pääomittaa hankeyhtiöitä.

Nesteen osakkeiden myyntitulot eivät riitä, ja valtio joutuu etsimään rahaa myös muualta. Kunnat ovat toivoneet mukaan myös valtion lentokenttäyhtiötä Finaviaa.

 

Turun junan kustannusarvio on 2,8 miljardia euroa. Matka-ajan lyhennys parhaimmillaan tuntiin ja 13 minuuttiin toteutettaisiin rakentamalla uusi Espoon ja Salon välinen rataosuus. Ministeriön arvion mukaan rataosuudella tehtäisiin vuonna 2030 noin 2,2 miljoonaa matkaa vuodessa.

Suomi-radan eli pääradan uudistaminen ja yhteyden rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle maksaisi ratalinjauksesta riippuen jopa 5,8 miljardia euroa.

Ratkaisematta on Suomi-radan linjaus. Päätöksen tekee perustettava hankeyhtiö. Kunnat ovat asiasta eri mieltä, mutta viimeinen sana jää valtiolle, jolle tulee yhtiöön osake-enemmistö. Matkustajia voisi vuonna 2030 olla 6,9 miljoonaa vuodessa.

 

Ratahankkeiden suunnittelu kestää 6–8 vuotta. Seuraavaksi olisi tarkoitus perustaa erityinen rakentajayhtiö, jossa valtiolla olisi osake-enemmistö.

Harakka ei halua arvioida, kumpi hanke toteutuu ensiksi, koska mahdolliset valitukset voivat merkittävästi lykätä rakennustöiden valmistumista. On otaksuttu, että Turun yhteys voisi olla valmis vuonna 2031.

Kolmen vaalikauden mittaisen ratasuunnitelman kolmas pala on Itärata.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi radan kunnostusta ja lentokenttäyhteyttä, kokonaan uuden osuuden rakentamista Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan tai Helsingistä Kotkan kautta Luumäelle. Itäradasta valmistuu lisäselvityksiä huhtikuussa. Radalta on yhteys yli viiden miljoonan asukkaan Pietarin alueeseen ja sieltä Moskovaan.

Harakka on haluton pohdiskelemaan, voisiko hanke- ja rahoitusyhtiöihin ottaa mukaan Venäjän viranomaisia sillä edellytyksellä, että Suomen valtiolla olisi kaikissa yhtiöissä enemmistö.

”En ole ajatellut näin pitkälle.”

Se voisi olla mahdollista?

Harakka nauraa ja vastaa.

”Laajasti sanottuna kaikkinainen liikenneyhteistyö Venäjän kanssa on yksi ylpeyden aihe ministeriössä. Yhteyksien sujuvoittaminen on molempien intresseissä.”

Juttua muutettu 4.2. klo 12.50. Tekstiin ja grafiikkaan lisätty itäisen rantaradan mahdollinen linjaus Helsingistä Porvoon ja Kotkan kautta Luumäelle.