Turkin kaksi vallankumousta

Turkki on kulkenut Atatürkin vallankumouksesta Erdoğanin diktatuuriin.

tietokirjat
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen johtavat Turkki-asiantuntijat, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, julkaisivat syksyllä lähes samanaikaisesti kaksi erittäin ajankohtaista kirjaa, jotka täydentävät mukavasti toisiaan. Tekijät olivat tietoisia toistensa hankkeista, mutta mitään sisällöllisiä keskusteluja ei käyty.

Alarannan teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys Turkin tasavallan poliittisesta historiasta. Siinä kuvataan tapahtumia 1920-luvulta nykypäiviin, Mustafa Kemal Atatürkin vallankumouksesta Recep Tayyip Erdoğanin diktatuuriin.

Myös Kankkonen kertaa historiallisia taustoja. Hän keskittyy ennen kaikkea siihen, kuinka uudistusmielisenä pidetty Erdoğan muuttui vastustajiaan vainoavaksi yksinvaltiaaksi.

 

Turkin tasavalta syntyi ensimmäisessä maailmansodassa tuhoutuneen osmanien valtakunnan raunioille. Maan johtajaksi noussut Atatürk aloitti poliittisen ja kulttuurisen vallankumouksen, joka johti kalifaatin lakkauttamiseen ja tasavallan perustamiseen. Hän länsimaisti Turkkia kovalla kädellä. Uskontoa työnnettiin taka-alalle, uskonnolliset koulut suljettiin ja suufilaisten veljeskuntien toiminta kiellettiin.

Tasavallassa otettiin käyttöön uusi siviilioikeus ja naisista ja miehistä tehtiin lain edessä tasa-arvoisia. Länsimainen pukeutuminen yleistyi Istanbulissa ja muissa kaupungeissa, kun naisten huivien käyttöä rajoitettiin ja miesten perinteiset päähineet, fetsit, kiellettiin.

 

Recep Tayyip Erdoğan. © Jussi Nukari / lk

Atatürk sai innoituksensa Alarannan mukaan Ranskan suuresta vallankumouksesta ja demokratian periaatteista. Käytännössä hänen tasavaltalainen kansanpuolueensa CHP johti maata yksinvaltaisesti.

Atatürkin jälkeen politiikkaa hallitsi vaaleilla valittujen keskustaoikeistohallitusten ja armeijan välinen valtataistelu, joka kärjistyi kolmeen sotilasvallankaappaukseen.

Alaranta nivoo Turkin kehityksen yleismaailmalliseen viitekehykseen. Hän käy tarkasti läpi puolueiden syntymän, sotilasvallankaappaukset ja poliittisen islamin nousun.

Uusi käänne alkoi 2002, kun vielä tuolloin maltillisena pidetty islamistipuolue AKP nousi valtaan Erdoğanin johdolla.

Hallitus sai tukea liberaaleilta, korruptioon kyllästyneiltä vasemmistolaisilta ja talouselämältä ryhtyessään uudistamaan Turkkia EU:n myötävaikutuksella.

Erdoğan teki läheistä yhteistyötä Fethullah Gülenin johtaman islamilaisen liikkeen Hizmetin kanssa. Myöhemmin kaksikko riitaantui ja ajautui valtataisteluun, joka huipentui kesän 2016 vallankaappausyritykseen. Sitä ennen Turkki oli kääntynyt hyvin autoritaariseen suuntaan.

Erdoğan syyttää kaappausyrityksestä Güleniä, joka asuu nykyisin maanpaossa Yhdysvalloissa. Myös Alaranta ja Kankkonen arvelevat, että gülenistit olivat keskeisessä roolissa. Heidän mukaansa taustalla oli todennäköisesti myös muita Erdoğania vastustaneita ryhmiä.

Erdoğan on ollut vallassa 17 vuotta. Presidentin otteen herpaantumisesta näkyy merkkejä.

Erdoğan on ollut vallassa 17 vuotta. Alaranta ennustaa, että Turkki kehittyy lähivuosina yhä autoritaarisempaan suuntaan.

Samaan aikaan on kuitenkin nähtävissä merkkejä presidentin otteen herpaantumisesta. Oppositio on vahvistunut, ja Erdoğanin entiset liittolaiset valmistelevat kilpailevia puolueita.

Kankkonen hyödyntää kirjassaan Turkkiin ja sen lähialueille tekemiään matkoja. Hänen tekstinsä on sen ansiosta journalistisempaa ja luettavampaa kuin Alarannan. Molempia teoksia leimaa kuitenkin syvällinen Turkin tuntemus.