Tuomio sai vaatimaan natsilipun kieltämistä, apulaisprofessorista turhaa – "Aivan selvää, että synnyttää uhkaavaa ilmapiiriä"

Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) moitti poliisien natsilippukommentteja. Rikosoikeuden apulaisprofessorin Tatu Hyttisen mukaan ne eivät vaikuta oikeuden ratkaisuun ”tuon taivaallista”.

Adolf Hitler
Teksti
Samuli Suonpää

Helsingin käräjäoikeus antoi maanantaina 30. elokuuta vapauttavan tuomion niin sanotussa natsilippujutussa. 

Itsenäisyyspäivänä 2018 Kohti vapautta! -mielenosoituskulkueen kärjessä kannettiin kolmea hakaristilippua. Poliisi pysäytti kulkueen ja otti liput pois niiden kantajilta.

Oikeudessa lippujen kantajia ja mielenosoituksen järjestäjää syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. 

Neljä mielenosoittajaa joutui vastaamaan myös syytteeseen haitanteosta virkamiehelle, koska he eivät suosiolla luopuneet lipuista vaan poliisi joutui vääntämään ne pois heidän käsistään väkisin. Nämä syytteet kaatuivat.

Samassa oikeudenkäynnisssä käsitelty syyte toisen mielenosoituksen yhteydessä pidetystä puheesta ja sen levittämisestä internetissä sen sijaan johti sakkotuomioon kahdelle ihmiselle.

 

Hakaristiä symbolina ei ole Suomessa kielletty, toisin kuin esimerkiksi Saksassa. Oikeudessa käsiteltiinkin ensisijaisesti kysymystä siitä, mikä oli hakaristilippujen viesti.

Syyttäjä yhdisti hakaristiliput Adolf Hitleriin, natsiaatteeseen, juutalaisten kansanmurhaan ja rotuoppeihin.

Syytteen mukaan hakaristilippujen “uhkaava ja solvaava ideologinen viesti” kohdistuu juutalaisten lisäksi maahanmuuttajiin, seksuaalivähemmistöihin ja vammaisiin.

“Lisäksi lipun esillä pitämisellä viestitetään, että kyseiset ihmisryhmät joutuvat täällä todennäköisesti vainon kohteeksi ja heidän turvallisuutensa on vaarassa”, syytteessä todetaan. 

Syytetyt kiistivät levittäneensä väkivaltaista ja uhkaavaa viestiä. Oikeudessa he vetosivat siihen, että hakaristi on “muinaisaikainen hyvän onnen vertauskuva” ja sitä on käytetty myös Suomen puolustusvoimissa. 

Mielenosoituksessa kannetuissa punaisissa lipuissa hakaristikuvio oli mustalla, valkoisen ympyrän keskellä.

 

Käräjäoikeus tunnisti lipun kansallissosialistisen Saksan eli natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä olleeksi valtiolipuksi eikä pitänyt hakaristia tässä hyvän onnen vertauskuvana.

Hakaristiliput ja natsi-aate eivät käräjäoikeuden mukaan sinänsä nauti sananvapauden suojaa.

Oikeuden mukaan lipuilla levitettiin nimenomaan natsi-Saksan ja Hitlerin ideologian mukaista viestiä kansallissosialismista. Siihen sisältyivät “juutalaisvainot, juutalaisviha, ihmisten, erityisesti juutalaisten, seksuaaliseen vähemmistöön kuuluneitten ja vammaisten joukkotuhonta ja sen vähättely sekä rotuoppi”.

Päätöksen mukaan kyse oli kuitenkin toisen maailmansodan aikaisesta juutalaisten ja vähemmistöjen joukkotuhonnasta. Oikeus ei katsonut 1940-luvun viestin uhkaavan ja solvaavan maahanmuuttajia Suomessa vuonna 2018.

 

Harkinnassaan oikeus viittasi myös siihen, “että Suomi ja natsi-Saksa olivat 1940-luvulla liittolaisia”.

Vaikka hakaristilippu jossakin toisessa maassa koettaisiinkin uhkaavaksi, natsi-Saksa ei oikeuden mukaan ollut kohdistanut Suomeen tai suomalaisiin “vähäistä suurempia ihmisoikeusrikoksia, koska esimerkiksi päätökset juutalaisten luovuttamisista Saksaan tekivät Suomen viranomaiset”. 

Natsiaate ei oikeuden mielestä uhannut Suomea eikä Suomessa nykyisin asuvia maahanmuuttajia, joten se antoi hakaristilipuista vapauttavan päätöksen. Koska hakaristiliputtaminen ei ollut rikos, kaatuivat myös syytteet haitanteosta virkamiestä vastaan. 

“Lähtökohtaisesti Euroopassa ollaan aika nihkeitä natsilippujen heiluttamiselle.”

Käräjäoikeuden päätös on herättänyt vilkasta keskustelua ja vaatimuksia hakaristin kieltämisestä. Useimmat eduskuntapuolueet ovat kertoneet kannattavansa hakaristilipun kriminalisointia.

Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta arvioi, että käräjäoikeus olisi ilman lakimuutoksiakin voinut päätyä toisenlaiseen ratkaisuun.

“On aivan selvää, että natsilipun heiluttaminen synnyttää uhkaavaa ilmapiiriä. Nyt on ajateltu, ettei se olisi kovin uhkaavaa 2020-luvun Suomessa. Mutta onhan se uhkaavaa. Se ilmapiiri ei vain välttämättä kohdistu sinuun tai minuun samalla tavalla kuin vähemmistöihin.”

Hyttinen ei lämpene hakaristikiellon kirjaamiselle lakiin. Hän painottaa kontekstin huomioimista. 

“En pitäisi järkevänä rikoslakia, jossa luetellaan yksittäisiä kiellettäviä symboleja. Laki mahdollistaa nykyisinkin tuomitsemisen natsilipun heiluttamisesta. Teatterissa natsilippu ei kovin helposti täytä rikoksen tunnusmerkkejä, kadulla se voi täyttää. Ja jos menee pakolaiskeskukseen, toisessa kädessä lippu ja toisessa polttopullo, lipun heiluttaminenkin ihan varmasti on rikos.”

Hyttisen muistuttaa, että Pohjoismaissa natsilippuihin on suhtauduttu sallivammin kuin Keski-Euroopassa.

“Tämä juttuhan voi lopulta päätyä myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Lähtökohtaisesti Euroopassa ollaan aika nihkeitä natsilippujen heiluttamiselle. Saa nähdä, paljonko siellä annettaisiin siimaa eli harkintamarginaalia pohjoismaiselle sallivuudelle.”

Sananvapauden suhteessa 1940-luvun tapahtumiin on muitakin eroja.

“Keski-Euroopassa on monessa maassa kriminalisoitu myös holokaustin kieltäminen. On ajateltu, että on historioitsijoiden eikä lainsäätäjän tehtävä kertoa, mitä historiassa oikeasti tapahtui.”

“Huumausaineisiin liittyvään yksityiskohtaan poliisi voi ottaa kantaa, koska on järkevää, että huumausaineet ovat kiellettyjä.”

Sosiaalisessa mediassa natsilippukeskusteluun ovat virkatileillään osallistuneet myös jotkut poliisit. Viesti on ollut se, että poliisi aikoo käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta puuttua hakaristilippuihin myös jatkossa.

Myös Helsingin poliisikomentaja Lasse Aapio twiittasi käräjäoikeuden tuomiosta. 

“Natsiliput eivät kuulu Helsingin kaduille”, hän kirjoitti. 

Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä kritisoi Twitterissä poliisien kommentointia virkatileiltään.

Suomen Kuvalehdelle Mäkelä sanoo, että poliisin pitää kunnioittaa tuomioistuimen riippumattomuutta ja toimivaltaa eikä lähteä mestaroimaan keskeneräisen oikeusjutun kanssa.

“Ei poliisin kuulu ottaa kantaa oikeuden päätöksiin. Poliisi edustaa toimeenpanovaltaa ja oikeus edustaa tuomiovaltaa. Toimeenpanovallan pitää toimia tuomiovallan mukaan.”

Mäkelän mukaan poliisi saa ottaa kantaa yksityishenkilönä, “toki sopivuuden rajoissa”. 

Ottaahan poliisi säännöllisesti muutenkin kantaa lakeihin. Pitäisikö se lopettaa?

“Johonkin liikennesääntöihin tai huumausaineisiin liittyvään yksityiskohtaan poliisi voi ottaa kantaa, koska on järkevää, että liikenteessä on säännöt ja huumausaineet ovat kiellettyjä. Se ei olisi kovin raflaavaa.” 

“Mutta kun puututaan perusoikeuksiin, ilmaisunvapauteen ja sananvapauteen, pitää poliisin olla huomattavasti tarkempi”, Mäkelä sanoo ja korostaa, ettei itse kuitenkaan pidä toivottavana natsilippujen esittelyä. 

 

Poliisikomentaja Aapio puolustaa twiittiään ja sanoo suoraan toivovansa hovioikeuden korjaavan käräjäoikeuden päätöksen.

“Tässä on tärkeää, mikä motivaatio lippujen esittelemisellä on. Itsenäisyyspäivänä oli vaara, että tapahtuu ikäviä asioita. Meidän pitää pystyä hovissa kertomaan niiden lippujen syy ja tarkoitus.”

Aapion mukaan poliisi ei pystynyt riittävästi kuvaamaan käräjäoikeudelle tapauksen olosuhteita ja sitä, mitä mahdollisia rikoksen tunnusmerkkejä asiassa täyttyi. 

Poliisipomo tukee edelleen alaistensa ratkaisua poistaa liput kulkueesta. 

“Natsiliput eivät poliisin mielestä kuulu Helsingin kadulle.”

“On toimittu siinä operatiivisessa tilanteessa sen edellyttämällä tavalla ennen kuin ehtii tapahtua ikävämpiä asioita. Virkavelvollisuutemme on estää, ettei tällaisilla lipuilla provosoida mellakkaa tai tappelua.”

Aapio sanoo, että hän ei kaipaa luetteloa yksittäisistä kiellettävistä symboleista. Hänen mielestään natsilippu on jo itsessään viesti, jota voidaan pitää kiihottamisena kansanryhmää vastaan.

“Ei tämä ole meille mikään akateeminen tai lipputekninen kysymys. “

“Pitää muistaa, mikä tilanne itsenäisyyspäivänä oli. Pohjoismainen vastarintaliike PVL oli lakkautettu järjestö, ja näillä lipuilla provosoidaan ja asetutaan joitakin ihmisryhmiä vastaan. Meidän mielestämme se oli väärin. Tällä perusteella poliisi on toiminut.”

 

Apulaisprofessori Hyttinen ymmärtää poliisin kommentointia. Hänen mukaansa on poliisin oikeus ja jopa velvollisuus ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

“En koe kommentointia lainkaan vaaralliseksi. Ei poliisin kannanotto vaikuta tuomioistuimen ratkaisuun tuon taivaallista.”

“Poliisilain ensimmäinen pykälä määrää, että poliisin keskeisimpiä tehtäviä on turvata yhteiskunnallinen rauha. Se voi tarkoittaa natsilippujen poistamista mielenosoituksesta. Jos poliisi kokee, että heidän lainmukaisen tehtävänsä toteuttaminen vaikeutuu, heidän pitää ottaa kantaa.”

Yhdessä lippujupakan kanssa käsiteltiin puhetta, jonka yksi mielenosoittajista piti huhtikuussa 2018 peruskoululaisille helsinkiläisen koulun lähellä. Mies oli puhunut kielletyn uusnatsijärjestön Pohjoismaisen vastarintaliikkeen PVL:n edustajana.

Oikeuden mukaan “valkoiselle nuorisolle” osoitettu puhe kehotti väkivaltaan maahanmuuttajanuoria kohtaan ja oli “omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa”. Puhuja määrättiin maksamaan 50 päiväsakkoa, yhteensä 850 euroa.

Päiväsakkoihin tuomittiin sai myös nainen, joka oli kuvannut puheen ja julkaissut sen internetissä. Hänen kohdallaan 50 päiväsakosta kertyy maksettavaa 750 euroa.