Trevoc-jutun yllätyskäänne: Vahingonkorvausvaatimukset putosivat miljoona euroa

Helsingin hovioikeus antaa Trevoc-yhtiön tuomiot syyskuun lopulla.
Kotimaa 16.9.2016 07:30

Trevocin kehittämä järjestelmä, jolla voidaan seurata ihmisiä tai autoja. Sitä on myyty EU- ja Nato-maiden viranomaisille. © MARKUS PENTIKÄINEN

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2015 seurantalaitteita valmistavan Trevoc-yhtiön kaksi johtohenkilöä viiden ja neljän kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Asianomistajina olleet Tulli, Helsingin poliisilaitos, suojelupoliisi ja ulkoasiainministeriö olivat vaatineet vuonna 2014 vastaajilta yli miljoonan euron vahingonkorvauksia, koska ne olivat joutuneet luopumaan yhtiöltä hankkimistaan seurantalaitteista.

Trevocin epäiltiin salanneen omistus- ja rahoitusjärjestelyjään viranomaisasiakkailtaan ja erehdyttäneen niitä ostamaan seurantalaitteita ja muuta tekniikkaa 1,2 miljoonalla eurolla. Tästä oli koitunut asiakkaille taloudellista vahinkoa.

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki Trevoc-yhtiöön ja vastaajiin kohdistuneet korvausvaatimukset 2015. Taustalla oli se, että koska petosta ja lahjuksen antamista koskeneet syytteet kaatuivat, myös vahingonkorvausvaatimukset ja rikoshyötyä koskeneet vaatimukset hylättiin. Eli jos ei ole petosta, ei ole rikoshyötyä. Näin käräjäoikeus ei edes ottanut kantaa korvausten määrään.

Nyt hovioikeudessa asianomistajina ovat Helsingin poliisilaitos ja Supo. Tulli ja ulkoministeriö eivät valittaneet käräjäoikeuden päätöksestä.

Vahingonkorvausvaatimukset ovat pudonneet huomattavasti, kyseessä on alle 146 000 euroa. Supon osuus tästä on noin 88 800 euroa ja Helsingin poliisilaitos vaatii noin 57 000 euroa.

Korvausvaatimukset perustuvat Trevocin laitteiden kolmen vuoden käyttöikään. Asiasta sovittiin riidattomasti ennen hovioikeuden käsittelyn alkua.

Hovioikeudessa jutun syyttäjien Trevoc-yhtiötä kohtaan ajama rikoshyötyvaatimus on 373 700 euroa. Se on laskettu laitteiden kymmenen vuoden käyttöiän perusteella.

 

Vaatimukset vahingonkorvausten määrästä putosivat jo oikeudenkäynnin kuluessa keväällä 2015. Tämä johtui siitä, että korvausvaatimusten loppusummista poistettiin kaikki kertaluonteisiksi katsotut ja teknisesti loppuun käytetyt tuotteet.

Tämä koski myös tuotteita, jotka olivat edelleen hyödynnettävissä. Korvausvaatimuksiin oli alun perin laskettu mukaan lisäksi tuotteita, jotka eivät olleet Trevocin tekemiä. Trevoc oli esimerkiksi hankkinut erilaisia akkuja, johtoja ja kameroita, jotka se oli ostanut ja toimittanut eteenpäin nollakatteella.

Hovioikeudessa on edelleen käsitelty muun muassa Trevocin laitteiden luotettavuutta.

Jutun asiakirjojen perusteella vastaajat ovat katsoneet, että mikään tekninen seikka ei estä laitteiden käyttöä. Niitä on edelleen viranomaisten käytössä Suomessa ja ulkomailla.

Laitteet eivät myöskään ole arvottomia, sillä niitä on esimerkiksi yritetty ostaa takaisin Helsingin poliisilaitokselta. Laitteiden todettiin riidattomasti olevan tietoteknisesti moitteettomia.

Trevoc ja kaikki Helsingin hovioikeudessa syytetyt henkilöt ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikoksiin.

Helsingin käräjäoikeus antaa Jari Aarnioon liitetyn niin sanotun huumetynnyrijutun tuomion 1. marraskuuta 2016.

 

Mikä on Trevoc? Lue Suomen Kuvalehden laaja Trevoc-juttu täältä.