Ääntä ei kuulu, vaikka kone lentää matalalla Malmin yli – Tulevaisuuden lentokoneen energia tulee töpselistä

Uutisanalyysi: Suomessa lentää jo ensimmäinen sähkölentokone, mutta niiden käyttö kaupallisessa liikenteessä on vielä vuosien päässä.
Kotimaa 31.7.2018 20:52

Suomen ensimmäinen sähkölentokone, Helsingin Sähkölentokoneyhdistyksen Pipistrel Alpha Electro, lensi virallisen ensilentonsa Malmin lentokentällä Helsingissä 31. heinäkuuta 2018. © MARTTI KAINULAINEN / Lehtikuva

Päältä päin katsoen Pipistrel Alpha Electro on kuin mikä tahansa muu uusi pikkukone Malmin lentoaseman platalla. Siro, pieni, muovirakenteinen, keulalla pikkuinen kolmilapainen potkuri, rungossa ultrakevyen lentokoneen rekisteritunnus OH-U682.

Ulkokuori kuitenkin pettää. Alpha Electro on tulevaisuuden suunnannäyttäjä, Suomen ensimmäinen sähkölentokone.

Eron huomaa korvissaan, kun Jussi Frisk kapuaa ahtaaseen ohjaamoon ja lähtee rullaamaan. Kone ei pidä minkäänlaista ääntä, ei edes silloin, kun Frisk työntää tehot täysille, vetää koneensa ilmaan ja tekee muutaman matalan ylilennon.

 

Sähkölentokone on äänetön, mutta yksin tämä tosiseikka ei tee siitä tulevaisuuden airutta. Sähkö on huomispäivän voimanlähde, koska se korvaa fossiilisen polttoaineen ja torjuu näin ilmastonmuutosta.

”Sähköistäminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Myös liikenteen on pakko sähköistyä”, sanoi Fortumin teknologiajohtaja Heli Anttila sähkölentsikan esittelytilaisuudessa Malmilla 31. heinäkuuta.

Fortum on toinen koneen hankkineen Helsingin Sähkölentokoneyhdistyksen pääsponsoreista. Toinen on valtion lentokenttäyhtiö Finavia.

Sen toimitusjohtaja Kimmo Mäki herkesi suorastaan runolliseksi.

”Tämä päivä jää historiaan. Se muistetaan joskus vielä päivänä, jona sähkölentäminen alkoi Suomessa”, Mäki sanoi.

Sähkölentäminen kuuluu hänen mukaansa Finavian vastuullisuusrooliin, jossa ympäristö on keskeisessä asemassa.  ”Me olemme mukana kehittämässä koko lentosektoria vastuullisempaan suuntaan”, Mäki vakuutteli.

Hän ei tohtinut kuitenkaan arvioida, milloin sähkölentokoneet tulevat kaupalliseen lentoliikenteeseen. ”Aika näyttää”, Mäki sanoi.

Alpha Electron energia tulee 112 kiloa painavista litium-akuista, joiden avulla kone lentää noin 50 minuutin ajan.

Aikaa saattaa mennä runsain mitoin. Sähkölentokoneet ovat todellinen villitys ilmailualalla. Näin ollen ne synnyttävät myös suuren määrän kohtuuttomia odotuksia ja suoranaista hypeä.

Sellaista edustavat puheet, joiden mukaan kaupallinen lentoliikenne parikymmenpaikkaisilla sähkölentokoneilla voisi alkaa jo muutaman vuoden kuluttua.

Aika-arvio on aivan liian optimistinen. Vielä vuosien ajan kokemuksia hankitaan ja teknologiaa kehitellään Pipistrelin kaltaisilla pikkukoneilla, joita slovakialaistehdas on toistaiseksi tehnyt muutamia kymmeniä kappaleita.

Alpha Electron energia tulee 112 kiloa painavista litium-akuista, joiden avulla kone lentää noin 150 km/t matkalentonopeudella noin 50 minuutin ajan. Sen jälkeen akut on ladattava. Pikalatauksella tämä toimenpide kestää tunnin verran, Malmilla käytössä olevalla hitaammalla laitteella noin kolme tuntia.

Suomessa Pipistrel lentää liikenteen turvallisuusviraston Trafin poikkeusluvalla yksipaikkaisena. Suurin lentopaino on 450 kiloa, joka vuodenvaihteen tienoilla nostetaan uusien eurooppalaisten määräysten myötä 600 kiloon. Siinä vaiheessa koneeseen voi ottaa myös matkustajan.

Sähkölentokoneyhdistys on Friskin mukaan tehnyt uudelle koneelleen koelento-ohjelman, joka keskittyy sähkölentämisen turvallisuuteen kuten koulutukseen, tyyppikohtaiseen perehdytykseen ja lentotoimintamenetelmiin.

Friskin arvion mukaan näiden asioiden selvittäminen yhteistyössä Trafin kanssa edellyttää noin 200 lentotunnin ohjelmaa.

Alpha Electro maksoi noin 150 000 euroa eli vähän enemmän kuin vastaavankokoinen, polttomoottorilla käyvä ultrakevyt kone. Lentäminen sen sijaan on todella halpaa.

Friskin mukaan polttoainekulu eli sähkön hinta on noin kaksi euroa lentotuntia kohti. Lentobensiiniä käyttävällä vastaavanlaisella koneella menovesi maksaa 20 euroa tunnilta.

 

Toistaiseksi taivaalla pörisee tai oikeammin suhisee vain Alpha Electron kaltaisia pieniä sähkölentokoneita. Niiden kimpussa touhuavat slovenialaisen Pipistrelin kaltaisten ilmailualan start-up-yrittäjien lisäksi myös todelliset ilmailualan jättiyhtiöt Airbus ja Boeing.

Mukaan halajavat kuitenkin myös muiden alojen suuryrittäjät.

Saksalainen Siemens tarjoaa moottoriratkaisuja sähkölentokoneisiin. Kiinalainen Geely osti viime vuonna amerikkalaisen Terrafugia-nimisen yhtiön, joka kehittää osittain sähköllä toimivaa lentävää autoa. Geely omistaa muun muassa Volvon ja Lotuksen.

Kehittelytyötä hidastaa kovin kirjava sääntely-ympäristö. Eurooppalainen ilmailuviranomainen EASA on vasta tulossa sääntelemään ultrakevyitä, joita sähkölentokoneet lähes poikkeuksetta ovat. Tähän saakka määräyksiä ovat laatineet ja valvoneet kansalliset viranomaiset, meillä Trafi.

Yhdysvalloissa sääntelyfilosofia poikkeaa tässä(kin) asiassa eurooppalaisesta. Sikäläinen viranomainen FAA vieroksuu ”puhtaita” sähkölentokoneita ja yrittää ohjata alaa käyttämään hybridimoottoreita, joissa akkuja ladataan fossiilisia polttoaineita polttavien mäntä- tai suihkumoottorien avulla.

 

Kukaan ei silti tohdi epäillä, etteikö tulevaisuus olisi sähkön, muodossa tai toisessa. Pipistrelin esittelytilaisuudessa futurologin viittaan kiedottiin kansanedustaja, ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk), Sähkölentokoneyhdistyksen jäsen muuten.

Hän visioi, että lyhyessäkin ajassa Suomeen voi muodostua pieniä sähkölentokoneita käyttävä taksilentoverkosto, joka hyödyntää Suomen tiheää, 80 kentän lentopaikkaverkostoa. Samantapaisia suunnitelmia kehitellään nyt kaikkialla maailmassa myös suurkaupunkien sisäiseen liikenteeseen.

Suomessa tässä visiossa on kuitenkin Helsingin kokoinen aukko, jota ilman verkostoa ei synny.

”Toivottavasti teknologinen muutos avaa päättäjien silmät näkemään, että myös Helsingissä tarvitaan tähän tarkoitukseen sopiva lentopaikka”, Vanhanen sanoi.

Vielä tänään ja lähivuosina sellainen lentopaikka on Malmi. Se on kuitenkin päätetty hävittää.

Maan kenttäverkostosta vastaavan Finavian johto (ennen Kimmo Mäkeä) ei nähnyt Malmille mitään mielekästä roolia. Finavia oli aktiivisesti mukana tekemässä päätöksiä, joiden turvin kenttä muuttuu lähivuosina Helsingin uusimmaksi asumalähiöksi.

Korvaavasta paikasta ei ole mitään tietoa.

 

Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokone esittelyssä Malmin lentokentällä Helsingissä 31. heinäkuuta 2018.

Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokone esittelyssä Malmin lentokentällä Helsingissä 31. heinäkuuta 2018. © MARTTI KAINULAINEN / LehtikuvaPipistrel Alpha Electron ohjauslaitteet.
Pipistrel Alpha Electron ohjauslaitteet.© MARTTI KAINULAINEN / Lehtikuva

Lentokone latauksessa.

Lentokone latauksessa. © Martti Kainulainen / Lehtikuva