Toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät koulussa paremmin kuin suomalaiset

Kotimaa 8.12.2008 12:53

Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa opiskelee noin 45000 vieraskielistä. Toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät koulussa jopa kantaväestöä paremmin, kertoo Opetushallituksen tutkimus. Heikoimmat keskiarvot olivat EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla.koululainen teroittaa kynää

Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui vajaat 173000 vieraskielistä. Heistä Suomen kansalaisia oli runsaat 53000. Eniten maahanmuuttajia on tullut Venäjältä, Virosta ja Ruotsista.

Kouluissa ja opplaitoksissa opiskelevista vieraskielisistä runsaat 16000 osallistui perusopetukseen.

Toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät koulussa jopa kantaväestöä paremmin. Tämä ryhmä on kuitenkin vielä toistaiseksi varsin pieni.

Opetushallituksen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien opintomenestys vaihtelee huomattavasti kulttuuritaustan, Suomessa olon ajan ja suomen kielen taidon mukaan.

Matemaattisissa aineissa maahanmuuttajat pärjäävät siinä missä suomenkielisetkin, mutta heillä on kantaväestöä useammin tarvetta tukiopetukseen äidinkielessä ja kirjallisuudessa.Tois

Heikoimmat keskiarvot olivat EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla. Heistä yli 15 prosenttia jätti hakematta toisen asteen koulutukseen, jäi sen ulkopuolelle tai keskeytti sen.

”Suurin ero on humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton välillä”, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä opetushallituksesta.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne, jotka tulevat Suomeen juuri perusopetuksen päätösvaiheessa. Heidän kielitaitonsa jää usein vajaaksi. ”Mitä kauempaa kielellisesti ja kulttuurisesti tullaan, sitä kauemmin oppiminen vie.”

Myös maahanmuuttajissa tytöt menestyivät koulussa poikia paremmin.

Opiskeluun
suhtaudutaan myönteisesti

Keskimäärin maahanmuuttajien osaaminen eri oppiaineissa on heikompaa kuin suomenkielisten, mutta heidän suhtautumisensa opiskeluun on myönteisempää kuin kantaväestön. Tämä korostui erityisesti siinä, että myös heikosti koulussa menestyvät maahanmuuttajat suhtautuivat koulunkäyntiin myönteisesti.

Tutkimus perustuu toisen asteen yhteishakurekisteriin, haastatteluihin ja Tilastokeskuksen aineistoihin.

Opetushallituksen raportin mukaan maahanmuuttajien opetusjärjestelyissä eri viranomaisten yhteistyö kangertelee. Taloudelliset resurssit ovat puutteelliset, eikä sopivia opettajiakaan meinaa löytyä. Myös kodin ja koulun yhteistyö koetaan pulmalliseksi muun muassa yhteisen kielen puuttumisen vuoksi.

Tilannetta ei helpota sekään, että maahanmuuttajien osuus on yleensä suurin sellaisilla alueilla, joilla kantaväestöönkin kuuluvat oppilaat tarvitsevat tavallista enemmän tukea koulunkäyntiin.

Teksti
SK netin toimitus
Jussi Lankinen, STT

Kuva
Markku Ulander