Hidas huumeaalto

Alkoholi ei kiinnosta entiseen tapaan, mutta nuoria huumeiden ongelmakäyttäjiä on enemmän kuin koskaan.

Tullin takavarikoimia huumeita.
Tullin takavarikoimia huumeita. © tulli

Suomessa virisi näyttävä huumekeskustelu 1990-luvun lopussa.

Ekstaasin, gamman ja lakan kaltaiset uudet huumeet juurtuivat teknomusiikin ympärille kasvaneeseen tanssi- ja klubikulttuuriin. Toimittajat raportoivat piristeiden tahdittamista rave-bileistä ja asiantuntijat kiistelivät huumeiden ”viihdekäytön” riskeistä.

Pitkään tasaisena pysyneet käyttömäärät olivat 1990-luvun alussa kääntyneet nousuun. Tutkijat puhuivat ”toisesta huumeaallosta”. Ensimmäinen oli 1960-luvulla tutustuttanut suurten ikäluokkien nuoret Suomessa aiemmin lähes tuntemattomiin huumausaineisiin. Ensimmäinen aalto kääntyi laskuun suurten ikäluokkien nuorten aikuisten varttuessa.

Tutkijat ennustivat samaa toiselle nousukaudelle. Toisin kävi. Huumeidenkäyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Ei aaltona, vaan tasaisena valumana. Sille ei näy loppua.

Nuoria amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttäjiä on enemmän kuin koskaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL selvittää huumeidenkäyttöä ja huumeasenteita muutaman vuoden välein toteutettavalla kyselytutkimuksella. Viimeksi kysely tehtiin vuonna 2018. Tuloksista raportoitiin koronaepidemian kynnyksellä. Luvut kertovat huumekulttuurin kokonaisvaltaisesta muutoksesta.

Vuonna 2002 joka kymmenes suomalainen oli käyttänyt jotain huumetta, mutta vuonna 2018 jo noin joka viides.

Vuonna 2002 joka neljäs suomalainen tunsi jonkun huumeita käyttävän – nyt näin ilmoittaa jo 43 prosenttia.

Aktiivisimmin huumeita käyttävät nuoret aikuiset. Vuonna 2002 neljä prosenttia 25–34-vuotiasta oli käyttänyt jotain huumetta vuoden aikana. Tuoreimmassa kyselyssä luku oli pompannut kahdeksaantoista.

Erityisesti kannabisasenteet ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi: lähes kolme neljästä nuoresta aikuisesta pitää kannabiskokeiluja vaarattomina. Joka neljäs vastaaja ajattelee samoin säännöllisestä kannabiksen käyttämisestä.

Muutos ei koske vain kannabista. THL:n jätevesianalyysit osoittavat muun muassa amfetamiinin, kokaiinin ja ekstaasin käytön lisääntyneen.

Uusin ilmiö on lääkkeiden huumekäytön yleistyminen. ”Huumausaineiksi luokiteltavia lääkkeitä, kuten bentsodiatsepiineja takavarikoidaan kymmeniä kertoja enemmän kuin muutama vuosi sitten”, kertoo keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jari Räty.

Alkuvuodesta 2020 Suomessa ylitettiin yksi symbolinen rajapyykki: huumerattijuopumusepäilyjen määrä ylitti ensimmäisen kerran alkoholirattijuoppojen määrän.

Huumekauppa on globaalia liiketoimintaa, jossa alkutuotantoa koskevat päätökset tehdään kaukana Suomesta. 2000-luvulla maailman huumeteollisuus on paisunut.

”Aineita tuotetaan ja levitetään globaalisti entistä enemmän. Myös eurooppalainen huumetuotanto on lisääntynyt”, kertoo THL:n erikoisasiantuntija Sanna Rönkä.

Kansainväliset huumetrendit ovat rantautuneet Suomeen yhtä hitaasti kuin muutkin länsimaiset muoti-ilmiöt. 1990-luvun alussa Suomi oli huumekartalla periferia, jossa käyttö ja ongelmat olivat eurooppalaisittain matalalla tasolla. EU-jäsenyyden myötä tämä asetelma alkoi tasoittua. Nykyään huumetilastomme ovat – mittarista riippuen – vähintään eurooppalaista keskitasoa, Rönkä kertoo.

Rikosylikomisario Rädyn mukaan myös suomalaiset kauppiaat ovat kansainvälistyneet: ”Vielä 1990-luvulla moni huumekauppias toi aineensa maahan itse. Nykyään suomalaisella jakeluportaalla on tiiviit yhteydet kansainvälisiin verkostoihin.”

 

Huumeidenkäyttö rajataan tutkimuksissa kokeiluun, satunnaiseen käyttöön ja ongelmakäyttöön. Suomalaisittain huolestuttavimmat lukemat löytyvät jälkimmäisestä kategoriasta.

Amfetamiini- ja opioidiriippuvaiset eivät vastaa kyselyihin. Heitä koskevia tietoja kaivetaan eri viranomaisrekistereistä.

Keväällä 2020 valmistuneen tutkimuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 31 000–44 300 amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttäjää. Viisi vuotta aiemmin joukon kooksi arvioitiin 18 400–30 200. Tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä avohoidon hoitoilmoitusrekisterin luvut on sisällytetty vain jälkimmäiseen tutkimukseen.

Tutkijoiden mielestä kovien aineiden käyttäjien määrän kasvu on selvää. Arvioiden mukaan ongelmakäyttö saattaa olla Suomessa jopa Euroopan suurinta. Nuorten osuus herättää huomiota: amfetamiinin ongelmakäyttäjissä 15–24-vuotiaat ovat toiseksi suurin käyttäjäryhmä.

”Näyttäisikin siltä, että Suomessa on nuori sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä ja tämä joukko on suurempi kuin koskaan aikaisemmin”, todetaan tuoreessa ongelmakäyttöä selvittäneessä tutkimuksessa.

Ilmiö näkyy myös huumeidenkäytön aiheuttamien kuolemien lisääntymisenä.

Vuosina 2013–2016 huumemyrkytykseen kuoli vuosittain kahdesta neljään nuorta Vuonna 2017 heitä oli 12, seuraavana vuonna jo 20. Huumeidenkäytön aiheuttamat kuolemat ovat ylipäätään lisääntyneet räjähdysmäisesti.

”1990-lukuun verrattuna nuorten valvomaton vapaa-aika on vähentynyt merkittävästi.”

Alaikäisten alkoholinkulutus on laskenut läpi 2000-luvun. Kokonaan raittiiden nuorten aikuisten määrä on lisääntynyt.

Nuorten alkoholiasenteita tutkineen ja terveystapatutkimuksen tekemiseen osallistuneen Anu Kataisen mukaan nuorten vapaa-ajankäyttö ja toimintaympäristö ovat muuttuneet.

”Nuoret eivät saa enää hankittua alkoholia yhtä helposti kuin aiemmin ja vanhempien asenteet nuorten juomista kohtaan ovat tiukentuneet.”

Harrastaminen on lisääntynyt ja kännykät kulkevat aina nuorten mukana.

”Huolettomaan 1990-lukuun verrattuna nuorten täysin valvomaton vapaa-aika on vähentynyt merkittävästi. Myös yhä nuorempia paineistava koulujärjestelmä vaikuttanee päihdeasenteisiin”, Katainen sanoo.

Kännykkäaikakaudella päihdevalvontaa eivät suorita ainoastaan vanhemmat. ”Kamerat ovat joka paikassa. Humalaisista sekoiluista jää jälki, jota voi joutua häpeämään.”

Sosiaalisen kontrollin tiukentumisesta huolimatta nuorten raittius ja huumeiden ongelmakäyttö kasvavat rinta rinnan. Se kertoo sekä nuorisokulttuurin polarisaatiosta että ongelmien kasautumisesta.

Tutkimusten mukaan köyhissä oloissa kasvavien ja mielenterveysongelmaisten nuorten päihteidenkäyttö ei ole vähentynyt. ”Huumeet eivät myöskään ole korvanneet juomista: jos käyttää huumeita, käyttää useimmiten myös alkoholia”, Katainen sanoo.

Huono-osaisuus alkaa kasautua jo nuorena ja se koskee myös päihdeongelmia. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston asiantuntijan Riikka Perälän mielestä kierteen katkaisemiseen on liian vaikea saada apua.

”Päihdekuntoutusten jonot ovat niin pitkiä, että heikossa jamassa olevien on vaikea selvitä niistä. Jälkihoidon tarpeessa olevia päihdekuntoutujia jätetään esimerkiksi asumisyksiköihin oman onnensa nojaan. Nuorten ei toivoisi joutuvan tähän ympäristöön.”

Verkko on tuonut huumeet lähelle ja saanut niiden ostamisen näyttämään helpolta. Aineita voi tilata kohtaamatta ketään. Vuonna 2018 joka kolmas THL:n kyselyn vastaaja kertoi saavansa vuorokaudessa helposti kannabista ja joka viides muita huumeita.

Uusi kauppatapa vetoaa uudenlaisiin asiakkaisiin. Viranomaisten takavarikoiman Silkkitie-kaupan lokitiedoista selvitettiin 7 500 suomalaisen tiedot. Epäiltyjen ikähaarukka oli 15–83 vuotta. Heistä puolella ei ollut aiempaa rikostaustaa.

 

Keräysastioilla yritetään estää tartuntatautien leviäminen ja huumeneulojen päätyminen kaduille ja puistoihin.

Keräysastioilla yritetään estää tartuntatautien leviäminen ja huumeneulojen päätyminen kaduille ja puistoihin. © TIMO JAAKONAHO/LK

Onko huumeidenkäytön hidas mutta vakaa lisääntyminen pysyvä ilmiö? Jopa väistämätön seuraus globaalien huumemarkkinoiden kasvusta ja syrjäseudutkin tavoittavasta verkostoitumisesta?

”Ei suinkaan”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Vaikka käyrät ovat sinnikkäästi sojottaneet ylöspäin, hidas aalto voi vielä taittua ja kääntyä laskuun. ”Monessa Euroopan maassa huumeidenkäytön kasvu on jo tasaantunut. Sama kehitys on täysin mahdollinen myös Suomessa. Olemme vain lähteneet liikkeelle myöhemmin.”

Asenteiden muutos vaikuttaa sen sijaan olevan pysyvää laatua. Huumeista on tullut arkisempi osa yhteiskuntaa.

”Huumeista ei tehdä enää hirveän isoa numeroa. Ne ovat entistä vahvemmin läsnä populaarikulttuurissa. Esimerkiksi kannabiksen laillistaminen Kanadassa ja joissain Yhdysvaltain osavaltioissa on vaikuttanut merkittävästi siitä käytävään keskusteluun myös meillä.”

 

Eduskunnan työlistalla odottaa yli 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta.

Jos korona ei olisi sotkenut aikatauluja, Sanna Marinin (sd) hallitus olisi jo saattanut antaa periaatepäätöksen Suomen huumausainepolitiikasta. Niin on tapana tehdä kerran vaalikaudessa.

Suuria muutoksia linjaan ei ole tehty sitten vuoden 1997, jolloin Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen huumausainestrategia valmistui. Se muutti suomalaisen huumepolitiikan suuntaa: käyttäjien rankaisemisen rinnalle otettiin hoito ja kuntoutus.

Viime vuosina on vaihteeksi viritelty keskustelua huumepolitiikan perusteista. Vuonna 2018 Pekka Hakkarainen ja ohjelmajohtaja Tuukka Tammi vaativat THL:n blogissa julkaistussa kirjoituksessa, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin kokonaan.

”Tilanteessa, missä huumeita käyttävän henkilön ei tarvitse pelätä rangaistusta tai rikolliseksi leimautumista, on huomattavasti nykyistä helpompaa tarjota monipuolista sosiaali- ja terveydenhuollon tukea ja hoitoa”, Hakkarainen ja Tammi kirjoittivat.

Samaa ovat toivoneet myös huumeongelmaisten kanssa työskentelevät järjestöt.

Hallituspuolueista vihreät on esittänyt, ettei pienten huumemäärien hallussapidosta rangaistaisi. Hallituskumppanit eivät ole tukeneet aloitetta. Huumausainepolitiikkaan on siis tuskin tulossa merkittäviä muutoksia tälläkään kierroksella.

Sisältö