THL osti konsulttiapua maineensa varjeluun koronakriisin keskellä – huolina muun muassa julkkisten kuolemat ja Sanna Marin

Konsultit laativat mallivastauksia THL:n ja sen johdon mainetta uhkaaviin kriisitilanteisiin. Viranomainen yritti salata raportin vastoin julkisuuslakia.
Kotimaa 3.6.2020 11:49
Viestintätoimisto neuvoi THL:n johtoa varautumaan myös poliittisiin riskeihin.
Viestintätoimisto neuvoi THL:n johtoa varautumaan myös poliittisiin riskeihin. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

Koronasuosituksia laatinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli maaliskuun 2020 puolivälissä erittäin huolissaan kohtaamastaan julkisesta kritiikistä. Tämä käy ilmi kriisiviestintäkonsultille tehdystä tarjouspyynnöstä.

Laitoksen viestintäjohtaja Päivi Väyrynen pyysi kiireellisen tarjouksen ainoastaan Harri Saukkomaan Tekir Oy:ltä.

Tekir on tunnettu siitä, että se on auttanut monia julkisuudessa pahoin ryvettyneitä tahoja torjumaan negatiivista uutisointia.

Saukkomaan yhtiö on konsultoinut muun muassa Kuntien eläkevakuutusta yhtiön kahden toimitusjohtajan eroon johtaneissa kohuissa.

Yhtiön asiakkaita ovat olleet myös kaivosyhtiö Talvivaara ja sen johtaja Pekka Perä sekä Nuorisosäätiöstä rikosepäilyjen vuoksi erotetut Perttu Nousiainen ja Aki Haaro.

THL:lle Tekir suositteli tarjouksessaan (tutustu täällä) vajaan 10 000 euron pakettia.

”Tekir suosittelee tilanteen skenarointia – miten keskustelu mediassa ja muilla foorumeilla jatkossa etenee – sekä valmiiden toimintamallien luomista eri skenaarioihin”, tarjouksessa todetaan.

Lisäksi Tekir tarjosi mahdollisuutta ostaa erikseen sovittavia lisätöitä. Niiden tuntihinta vaihteli ”avustavan konsultoinnin” 150 eurosta Saukkomaan antaman ”strategisen konsultoinnin” 700 euroon.

Skenaariotyön lisäksi THL osti yhden lisätunnin Saukkomaan konsultointia sekä 350 euron hintaisen tunnin Tekirin toisen asiantuntijan antamia neuvoja. Arvonlisäverollinen kokonaishinta nousi hieman yli 10 000 euron.

 

Tekir sai työnsä pohjaksi taustatietoja THL:ltä ja laati sen käyttöön 27-osaisen kalvosarjan (tutustu täällä).

Ohjeiden tavoitteena oli auttaa viranomaista puolustautumaan syytöksiltä, joiden mukaan THL olisi aluksi vähätellyt koronaviruksen uhkaa, pimittänyt tietoa ja lopulta mennyt paniikkiin todellisen tilanteen valjettua.

Ohjeessa käydään läpi erilaisia skenaarioita tulevista tapahtumista ja niihin liittyvästä uutisoinnista. Esimerkkeinä mainitaan nuorten ihmisten tai julkisuuden henkilöiden kuolemat ja tilanne, jossa suuri määrä ihmisiä kuolee hoivakodissa.

Tällaisten tapahtumien sattuessa THL:n tulisi Tekirin ohjeiden mukaan kiinnittää erityistä huomiota ”tunneviesteihin” ja välttää arvottavia kannanottoja iäkkäiden ihmisten ”jäljellä olevista elinvuosista”.

Tekir laati THL:n käyttöön esimerkkilausunnot kaikkiin raportin tilanteisiin, myös julkisuuden henkilön kuolemaan:

”XX YY:n kuolema koskettaa monia suomalaisia. Se on surullinen osoitus koronaviruksen vakavuudesta ikäihmisille. Hyvä hygienia ja sosiaalisten kontaktien rajoittamistoimet tulee ottaa vakavasti, jotta mahdollisimman moni riskiryhmään kuuluvista säilyisi terveenä.”

 

Konsulttiyhtiö on päätynyt arvioimaan myös vastuun pallottelua THL:n ja maan hallituksen välillä.

Raportissa pohditaan toimintaa tilanteessa, jossa suuri määrä ihmisiä kuolisi koronavirukseen Uudenmaan ulkopuolella ja Uudenmaan rajan sulkemisen väitettäisiin tapahtuneen liian myöhään THL:n kyvyttömyyden vuoksi.

Ohjeen mukaan tässä tilanteessa tulisi muistuttaa, ettei THL päätä liikkumisrajoituksista Suomessa.

Raportissa korostetaan toistuvasti avoimuuden merkitystä luottamuksen herättäjänä. Toisaalta esimerkiksi maakuntarajan sulkemista koskevassa skenaariossa neuvotaan vaikenemaan tiedetyistä riskeistä.

”Viittauksia tapahtuman ennustettavuuteen tulee välttää, jottei synny kuvaa, että epidemian puhkeamista Uudenmaan ulkopuolella osattiin odottaa, mutta sen välttämiseksi ei silti tehty tarpeeksi.”

Raportissa varaudutaan myös tilanteeseen, jossa pääministeri Sanna Marin (sd) tai hänen johtamansa hallitus kääntäisi koronatoimissa epäonnistumisen THL:n syyksi.

”Poikkeustoimia edeltävinä päivinä pääministeri Marin sysäsi huomiota paljon THL:n laskelmien suuntaan. Kevään mittaan on myös esitettyä väitteitä, joiden mukaan THL olisi jopa johtanut poliitikkoja harhaan. Toistaiseksi nämä kritiikki on vähentynyt, mutta saattaa vielä nousta. Tuskinpa suorana hallituksen kritiikkinä, mutta jotain toista kautta.”

Tilanteeseen neuvottiin varautumaan selvittämällä ja viestimällä sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtioneuvoston näkemyksiä. Lisäksi kehotettiin käymään läpi erittäin tarkasti maaliskuun ensimmäisinä viikkoina valtiojohdolle toimitetut tiedot.

 

Konsulttineuvoja ostettiin myös keskusteluun, joka koskee vuosien 2016–2018 budjettileikkausten vaikutuksia THL:n toimintaan kriisissä.

”Kuinka hyvin THL:ssä ymmärrettiin, että tartunta leviää myös oireettomana? Antoiko THL tahallisesti ymmärtää, että se on tilanteen tasalla, vaikka todellisuudessa näin ei ollut? Millaisilla valmiuksilla ja asiantuntemuksella THL:ssa todellisuudessa tehtiin arvioita ennen epidemian puhkeamista? Pitikö THL liian pitkään kiinni arvovallastaan, eikä ollut valmis myöntämään tilanteen vakavuutta ja omaa virhearviotaan”, raportissa kirjoitetaan.

Ohjeen mukaan THL:n resursseihin ja osaamiseen liittyvää kritiikkiä olivat mediassa esittäneet THL:n entinen johto ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijat. Arvostelu neuvottiin väistämään sivuuttamalla keskustelu esimerkiksi tällaisella lausunnolla:

”THL keskittää tällä hetkellä kaikki voimansa koronaviruksen torjuntatyöhön. Laajempi keskustelu THL:n rahoituksesta ja resursseista on ajankohtaista sitten, kun olemme selättäneet viruksen ja palanneet normaaliin arkeen.”

 

Tekir-hankinnasta päättänyt viestintäjohtaja Väyrynen jäi huhtikuussa pitämään lomiaan ennen eläkkeelle siirtymistä. Häntä ei tavoitettu kommentoimaan hankintaa.

”Kyseessä oli erittäin kiireinen konsultointi ja siihen liittyvä laajempi selvitys”, Väyrynen on kirjoittanut 20. maaliskuuta allekirjoittamassaan hankintapäätöksessä.

Väyrysen jälkeen viestintäjohtajaksi siirtynyt Marjo Loisa kertoo, että ei tunne tilauksen taustoja tarkemmin. Hän sanoo myös, ettei tiedä, ketkä THL:ssä ovat osallistuneet Tekirin tehtävänannon ja taustatietojen muotoilemiseen.

Loisan mielestä on kuitenkin luontevaa, että THL on kriisin iskiessä hankkinut viestintänsä tueksi Tekirin apua.

Näkökulma työssä on kuitenkin ollut viranomaisen ja sen johtajien maineen suojelemisessa eikä esimerkiksi siinä, miten asioista tulisi viestiä kansalaisille, jotta nämä osaavat toimia oikein kriisin aikana.

Loisan mukaan raportin sisältöä ”voi ajatella monella tavalla”.

”Kyllähän tällaisessa tilanteessa on tärkeää myös se varautuminen. Toki se maineasia on siinä mukana yhtenä osana.”

”Se on heille tehty ja he ovat sitten varmaan lukeneet sen, mutta en usko, että sillä on ollut erityistä vaikutusta siihen viestintälinjaan.”

Saukkomaa kertoo, että Tekir on saanut THL:ltä briiffauksen ja laatinut sen pohjalta skenaariot ja suositukset itsenäisesti. Sen jälkeen viestintää ei ole hänen mukaansa yhdessä hiottu.

”Me emme tiedä, miten tämä meidän skenaariotyö on siellä vaikuttanut tai ei ole vaikuttanut. Meillä ei ole mitään käsitystä edes siitä.”

Hän korostaa, että Tekir ei ole ohjannut THL:n viestintälinjaa, vaan ainoastaan ennakoinut julkisen keskustelun mahdollista kehitystä omalla asiantuntemuksellaan.

”Se on heille tehty ja he ovat sitten varmaan lukeneet sen, mutta en usko, että sillä on ollut erityistä vaikutusta siihen viestintälinjaan”, Saukkomaa sanoo.

 

THL yritti viimeiseen asti salata Tekiriltä ostamansa kriisiohjeen.

Toimitus pyysi asiakirjaa jo huhtikuun lopussa. Lain mukaan viranomaisen tulee luovuttaa julkiset asiakirjat viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

Ehti kulua miltei kolme viikkoa ennen kuin viestintäjohtaja Loisa otti asiakirjan julkisuuteen kantaa.

”Tekirin tuottama kirjallinen materiaali on luottamuksellinen, jonka takia emme valitettavasti voi luovuttaa sitä”, hän ilmoitti sähköpostitse.

SK pyysi salassapidolle laillisia perusteluja. Vasta toukokuun lopulla Loisa ilmoitti salassapidon perusteeksi sen, että materiaali saattaa sisältää Tekirin liikesalaisuuksia. Näkemys perustui siihen, että asiakirjassa luki ”luottamuksellinen”.

Lopulta THL suostui toimituksen pyynnöstä tiedustelemaan Tekirin kantaa liikesalaisuuksiin. Muutama päivä sen jälkeen Tekir ilmoitti THL:lle pitävänsä liikesalaisuutenaan ainoastaan yhdellä sivulla olevaa kuviota. Toimitus sai aineiston julkisilta osin noin kuukausi tietopyynnön tekemisen jälkeen.

Loisa ei suostu kertomaan, kuka THL:ssä alunperin päätti, että aineisto yritetään salata.