The Economist julkaisi kartan sotilasvallankaappauksen riskistä Suomessa – ”Sellainen olisi hyvin yllättävää nähdä”

Arvion on tehnyt yhdysvaltalainen One Earth Future -tutkimuslaitos.
Kotimaa 24.5.2019 13:11
Jukka Rislakki
The Economist -lehden kartassa Suomen ja Ukrainan vallankaappausriski on väritetty samalla värillä.
The Economist -lehden kartassa Suomen ja Ukrainan vallankaappausriski on väritetty samalla värillä. © The Economist

Brittiläinen laatulehti The Economist julkaisi huhtikuun numerossaan kartan kaikista maailman maista. Kartassa näytettiin, miten todennäköinen on tietyissä maissa tänä keväänä tapahtuva vallankumous tai sotilasvallankaappaus.

Algeria arvioitiin kaappausaltteimmaksi maaksi 1,0–1,2 prosentin todennäköisyydellä.

Eurooppaan kaappauksia ei juuri ennustettu. Kaksi maata on kuitenkin nostettu ylitse muiden. Ukraina ja Suomi on kartassa väritetty muista poikkeavalla tavalla. Näissä kahdessa maassa kaappauksen todennäköisyys olisi 0,2–0,4, kun se muissa Euroopan maissa se olisi 0,0–0,2.

Tutkimustulos vaikuttaa ensi lukemalta älyttömältä. Onko kyse painovirheestä?

”Tuntuu kyllä minustakin oudolta.”

The Economist käyttää lähteenään Coloradossa Yhdysvalloissa toimivaa yksityistä tutkimuslaitosta nimeltä One Earth Future (OEF).  Se laskee joka vuosi kaappaustodennäköisyydet eri valtioissa kaikkiaan 68 muuttujan perusteella.

Tärkeimpiä niistä ovat nykyisen johtajan valtakauden pituus, nykyisen hallinnon pitkäikäisyys, viimeisestä kaappausyrityksestä kulunut aika, hiljattainen vaalitappio, sademäärien voimakkaat muutokset ja bruttokansantuote henkeä kohden. Lisäksi mukana on muita tekijöitä kuten työttömyys, lapsikuolleisuus, poliittinen väkivalta ja naapurien epävakaisuus.

SK tavoitti The Economistin entisen Itä-Euroopan asiantuntijan Edward Lucasin. Hän piti Suomea koskevaa tietoa ”absurdina” ja arveli ensiksi, että kyseessä täytyy olla painovirhe. Sen jälkeen Lucas ja varapäätoimittaja Edward Carr selvittivät asiaa.

”Olen puhunut kaappausartikkelin kirjoittajan kanssa. Kartan tiedot on saatu OEF:n Coup Cast -ennusteesta. Emme tiedä, mikä sai heidät panemaan Suomen samaan koriin Ukrainan kanssa. Kun nyt katson sitä, se tuntuu kyllä minustakin oudolta”, varapäätoimittaja Edward Carr vastasi.

 

One Earth Future -tutkimuslaitoksen verkkosivuilta löytyy laaja, useiden tutkijoiden yhteistyönä syntynyt vuoden 2019 raportti ja toinen selvitys, joka koskee kaappausten mahdollisuutta tämän vuoden toukokuussa.

Sudan on ykkösenä – kaappaustodennäköisyys on 1:69. Myös Venezuela on noussut Algerian ohi.

Tuoreimman raportin mukaan Euroopan todennäköisimmät kaappausmaat ovat nyt Ukraina ja Liettua.

Olisiko maineikkaan laatulehden kartanpiirtäjä sekoittanut Suomen ja Liettuan? Toisaalta – Suomikin on raportin mukaan aika ”paha” paikka.

Raporttien mukaan kaappausten todennäköisyys kaikkialla Euroopassa on vuosikymmenen mittaan kasvanut, ja Suomi on omaa luokkaansa ainakin Pohjois-Euroopassa. Riski Suomessa on jonkin verran suurempi kuin Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Islannissa, Virossa ja Latviassa.

Suomi ei ole edes ryhmässä 0,2–0,4. OEF:n mukaan Suomen riski on 0,41.

”Laadullisesti teidän riskinne ei ollut missään vaiheessa todella huolestuttava.”

Tutkimuslaitoksen tutkija Clayton Besaw vastaa SK:n sähköpostikysymyksiin Coloradosta. Tutkijan mukaan Suomen kuukausittainen riski on ollut muutamana viime kuukautena suunnilleen sama kuin Ukrainan. Se ei kuitenkaan kerro koko kuvaa.

”Kaappauksen vuosiriski Suomessa on erittäin alhainen (0,41 prosenttia) verrattuna Ukrainan 2,65 prosenttiin ja vain 0,10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muiden Pohjoismaiden.”

Suomen ja Ukrainan kasvanut kuukausiriski johtuu niiden vaalikierrosta, OEF:n Besaw selittää.

”Algoritmimme on havainnut, että kaappausriski nousee vaalien edellä ja välittömästi vaalien jälkeen. Se nosti Suomen suhteellista riskiä, mutta laadullisesti teidän riskinne ei ollut missään vaiheessa todella huolestuttava.”

”Suomessa täyttyivät siis tietyt rakenteelliset ehdot, jotka tekevät kaappauksen todennäköisemmäksi, mutta sellainen olisi hyvin yllättävää nähdä.”

Vaikka kyse ei ollutkaan painovirheestä, kannattaa laatumediaakin lukea kriittisin silmin.