Tervetuloa kaikki! Närpiössä ja Korsnäsissä ilahdutaan jokaisesta uudesta maahanmuuttajasta

Närpiön kuudenneksi yleisin sukunimi on Nguyen.
Teksti Vappu Kaarenoja – Kuvat Aapo Huhta
Kotimaa 25.7.2017 18:57

Bengalia, punjabia, berberiä, kurdia, somalia, venäjää, singaleesia, tamilia, nepalia, kikujua, hausaa, tagalogia… Helsingissä asuu 93 000 ihmistä, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Pääkaupunkiseudulla jo joka seitsemäs asukas on vieraskielinen – siis noin 15 prosenttia.Isolta kirkol…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

Olisko tässä kiteytettynä se miksi Suomen maaseutukin pitää pitää elävänä? Aika monet tulijat tulevat Suomeen alkeellisista maaseutuolosuhteista ja luonnollisinta ja helpointa on asettua samantyyppiseen paikkaan, ei kaupunkiin. Tuolla on kyse matalan jalostusasteen tuotannosta, joka ei maata tietenkään nosta, mutta se luo tulijoille paremmat elinolot kuin kotona ainakin toivottavasti ja pitää samalla maaseudun elävänä. Tuo on sitä hyvää maahanmuuttoa, jossa sekä tulija että vastaanottaja on voittaja. Tämä ei ikävä kyllä ole tilanne läheskään kaikissa tapauksissa.

On aika hämmentävää, että nykyisessä maailmantilanteessa muutaman tuhannen asukkaan pikkukunnat toivottavat kaikki tervetulleiksi ja iloitsevat jokaisesta maahanmuuttajasta. Vai miten tämän viestin sisältö on ymmärrettävä?

Kaakkois-Aasian maista tulevalle maahanmuutolle ei Suomesta juurikaan löydy vastustusta, vaan vastustus rajautuu pääosin Afganistanin, Irakin ja Somalian nuorten miesten kontrolloimattomaan maahantuloon.

Huomionarvoista on, että artikkelissa kerrotut Närpiön seudun hyvät kokemukset maahanmuuttajista eivät ole peräisin noista edellä nimetyistä kolmesta maasta.

Jää vielä epäselväksi, miten Närpiö on onnistunut valikoimaan nimenomaan työhaluisia maahantulijoita. Lapsiakaan ei juuri jäädä kotiin hoitamaan. Seuraavan sukupolven jäämistä maalle voi epäillä. Ja sitten vain lisää maahanmuuttajia, niinkö?

Suuri osa tulijoista haluaa kuitenkin nimenomaan kaupunkiin, koska ovat aina asuneet kaupungeissa, ja asumaan omiensa joukkoon. Työ on sivuasia, eläähän sosiaaliturvalla vähintään yhtä hyvin kuin lähtömaassa. Ja äidit jäävät joka tapauksessa kotiin hoitamaan kasvavaa lapsilaumaansa, kas kun se kuuluu heidän kulttuuriinsa. Mites se ingegraatio oikein hoituu?