Tervetuloa kaikki! Närpiössä ja Korsnäsissä ilahdutaan jokaisesta uudesta maahanmuuttajasta

Närpiön kuudenneksi yleisin sukunimi on Nguyen.
Kotimaa 25.7.2017 18:57
Teksti Vappu Kaarenoja – Kuvat Aapo Huhta

Korsnäsin kunta juhli 130-vuotissyntymäpäiväänsä heinäkuussa 2017. Korsnäsläiset kerääntyivät jalkapallokentälle: Hanije Moradin (vas.) vieressä istuu Hamide Alizade sylissään Helena Moradi. Else-Maj Westerholmin (oik.) sylissä on Mohammad Reza.

Bengalia, punjabia, berberiä, kurdia, somalia, venäjää, singaleesia, tamilia, nepalia, kikujua, hausaa, tagalogia… Helsingissä asuu 93 000 ihmistä, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Pääkaupunkiseudulla jo joka seitsemäs asukas on vieraskielinen – siis noin 15 prosenttia.

Isolta kirkolta katsottuna Suomi näyttää kansainväliseltä paikalta. Se on harhaa. Keskivertokunnassa vieraskielisten asukkaiden osuus on kaksi prosenttia. Pääkaupunkiseutu on kansainvälinen, muu Suomi ei.

Mutta muun Suomen laidalla on poikkeus. Neljän tunnin ajomatkan päässä itähelsinkiläisistä maahanmuuttajalähiöistä luoteeseen, Merenkurkussa, on Närpiö.

Siellä on kansojen sulatusuuni.

Närpiön tomaattikarnevaaleilla esiintyy kunnan ylpeys, koulusoittokunta. Olivia Gullans (vas.) ja Maya Enqvist soittavat klarinettia. Närpiön tomaattikarnevaaleilla esiintyy kunnan ylpeys, koulusoittokunta. Olivia Gullans (vas.) ja Maya Enqvist soittavat klarinettia.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu