TERVEISET REUNALTA

Harvaan asuttu maaseutu on tyhjentynyt ennätysvauhtia. Silti kaikki eivät ole valmiita lähtemään.

Kainuu
Teksti
Jenni Räinä
Kuvat
Vesa Ranta
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suuri liikuntasali on tyhjä. Sisään sipsuttaa sukkasillaan kuusivuotias Noora Vähäkuopus. Hän istuu yksin salin keskellä olevalle penkille ja hymyilee ujosti kameralla. Muita kuvaan ei tule, Noora oli viime lukuvuonna Pudasjärven Sarakylän koulun esikoululuokka.

Noora on myös kuva suomalaisen harvaan asutun maaseudun tilasta, todellisuudesta, joka on valovuosien päässä kasvukeskusten ruuhkista.

Ydinmaaseudulta ja harvaan asutulta maaseudulta on lähtenyt vuosien 2000–2015 välisenä aikana yli 143 000 asukasta. Muutos on rajuin juuri syrjäisellä maaseudulla, jossa asukkaita on alun perinkin ollut vähän.

Jäljelle jäävien elämä on muuttunut vaikeaksi. Kun yli-iiläinen poikamies Pekka Nyman, 67, sairasti viikon 40 asteen kuumetta, häntä ohjattiin ajamaan noin 30 kilometrin päähän Kiimingin terveysasemalle. Yli-Iin oma terveysasema oli supistunut supistumistaan sen jälkeen, kun kunta liittyi yhteen Oulun kanssa.