Tekes kurkisti Suomen tulevaisuuteen

julkaisut
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tulevaisuuden suomalainen on ajatteleva, ketterä ja uusiutuva aktiivinen yrittäjä. Kun tai jos hän on tällainen, hän saa elää onnellisessa maassa, jossa tapahtuu hyviä asioita.

Teksti Jukka Ukkola

Näin sanoo Tekes strategiajulkaisussaan “Ihminen – Talous – Ympäristö” (pdf) . Siinä on kartoitettu toisaalta muutosajureita, eli maailmantalouden suuria trendejä, toisaalta heikkoja signaaleita, joita voi olla vielä vaikea havaita, mutta jotka voivat kuitenkin muuttaa kehityksen suuntaa merkittävästi. Esimerkiksi ilmastonmuutos oli alun perin heikko signaali, mutta nythän se on muutosajuri ja megatrendi jos mikä.

Suuri osa maailmaa lähitulevaisuutta muokkaavista muutosajureista on jo tuttuja. Väestönkasvu jatkuu erityisesti kehitysmaissa, ikärakenne vanhenee, keskituloisten osuus ja kulutus kasvavat, ympäristöasiat korostuvat, Aasian merkitys säilyy ja katseet ovat kääntymässä Afrikkaan.

Uusia heikkoja signaaleja Tekes on löytänyt muun muassa kulttuurista ja taiteista, johtamisosaamisesta, yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta sekä suomalaisuuden hyödyntämisestä maailmanmarkkinoilla. Merkeiksi näistä kelvannevat vaikkapa suomalaisten menestys klassisessa ja kevyessä musiikissa, sekä koulutuksen Pisa-tutkimuksen loistavat tulokset, jotka jo nyt ovat herättäneet laajaa kiinnostusta maailmalla ja tuoneet Suomeen laumoittain opintomatkalaisia.

Ketteryys tarkoittaa suunnilleen sitä, ettei markkinoille työnnetä sellaisia kännyköitä joita satutaan keksimään, vaan sellaisia joita asiakkaat haluavat. Asiakkaiden halut tiedetään entistä paremmin, koska he ovat mukana niistä kertomassa kansainvälisissä verkoissa. Myyjältä – tässä tapauksessa suomalaiselta – tämä voi vaatia uutta ajattelua, toimintatapojen muutosta.

Kun käyttäjät muovaavat markkinoita ja ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa, tuloksena syntyvien tuotteiden on oltava helppokäyttöisiä ja helposti yhdisteltäviä. (Kenties nähdään joskus sellainenkin ihme, että yksi ja sama laturi sopii kaikkiin kännyköihin, tai sama pölypussi kaikkiin pölynimureihin.) Toisaalta käyttävät kuitenkin vaativat myös mahdollisuutta itse räätälöidä tuotteita, joten siihen tulee tarjota mahdollisuus. Totta kai tuotteiden on oltava terveellisiä, älykkäitä, taloudellisia ja ympäristöystävällisiä. Myös vaatimukset yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta kasvavat: mitä enemmän henkilökohtaista tietoa esimerkiksi kännykässä tai tietokoneessa on, sitä paremmin sen pitää olla turvassa.

Onnekseen suomalaiset ovat luonnostaan avoimia ja aika valmiita muutoksiin, ja meillä on perinteenä hyvä yhteistoiminta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tässä työssä Tekes lupaa olla apuna ja moottorina, kuten sen rooliin kuuluukin: ”Haastamme kaikki mukaan uudistamaan ja mukaan uudistuviin arvoverkostoihin! Yhteisvoimin toimien ja tulevaa ennakoiden Suomi menestyy.”

Merkittävimpiä innovaatioita lähivuosikymmeninä on odotettavissa energia-alalta, logistiikasta, luonnonvaroista ja viestinnästä sekä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyviltä aloilta.

Ihmisen hyvinvointiin liittyviä keksintöjä tarvitaan yksinkertaisesti siksi, että elintaso nousee ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Suomen on mahdollista nousta kansainväliseen kärkeen myös muun muassa työelämän laadun, tuottavuuden ja oppimisen sovellusten kehittelyssä, sanotaan raportissa.

Samalla kun Suomen on pidettävä huolta omien kansalaistensa hyvinvoinnista ja elämänlaadusta, sen on ”hyödynnettävä hyvinvointimarkkinapotentiaalia”, mikä tarkoittaa sitä, että kun meillä kerran osataan hoitaa ihmisiä, tuosta osaamisesta voidaan tehdä vientituote. Viedään laitteita, mittareita, lääkkeitä, lääkäreitä, tietoa ja vaikkapa kokonaisia ajattelutapoja projekteja – esimerkiksi Pohjois-Karjala-projekti on maailmankuulu. Tuontipuolella taas ovat huippuosaajat, joita Suomeen on houkuteltava, kun omat osaajat eivät kuitenkaan riitä kaikkiin tarpeisiin – esimerkiksi sairaanhoitoon. 

Jos kaikki menee, kuten toivotaan, Suomessa on tulevaisuudessa hyvä elää, sanoo Tekes varsin laveasti: ”Työtä tekevät ihmiset pystyvät elättämään lapset, vanhukset ja ne työikäiset, jotka syystä tai toisesta eivät voi vastata omasta elatuksestaan.” Maamme asukkaat ovat menestyviä ja onnellisia. Vaikka tieto on kovin sirpaleista, siitä osataan muodostaa hyödyllistä osaamista, ymmärrystä ja tietämystä sekä tuottaa yhteiskuntaan uutta hyvää. Sanalla sanoen eletään tietämysyhteiskunnassa.

Vapaa-aikakin on entistä lupsakampaa, parhaimmillaan jonkinlaista aktiivista lomanviettoa kylpylässä tai huvikeskuksessa, mieluimmin kiinnostavan seminaarin kylkiäisenä, eli Tekesin kielellä ”harrastus-, hemmottelu- ja elämyshakuista toimintaa”, johon virkistyksen oheen liittyy myös elinikäistä oppimista ja koulutusta.

Aiheesta lisää SK:ssa 10/2008.