Teinit kertovat: Tätä siellä somessa tehdään!

Nykynuori sujahtaa kännykällään sosiaaliseen mediaan jo ennen sängystä nousemista.
Kotimaa 19.9.2014 05:06

Sara Sainio ja Inka Anttonen. © Riikka Hurri

”Moi kaikki!” huikkaa pinkkiin huppariin pukeutunut Sarrrtsu kameralle ja heilauttaa kättään. On maaliskuu 2014.

Tyttö istuu omassa huoneessaan meikkipöydän äärellä ja pyyhkäisee poninhännällä olevia hiuksiaan. Hän selittää kameralle aloittaneensa nyt videoblogien tekemisen, vloggaamisen.

Sarrrtsu kertoo, että on jo kirjoittanut blogia kahden vuoden ajan. Mutta vloggaaminen on nopeampaa kuin blogin kirjoittaminen, ja muiden videot ovat näyttäneet tytöstä kivoilta.

Uusi vloggaaja Sarrrtsu on pian 13-vuotias Sara Sainio.

Pääkaupunkiseudulla asuva Sainio kertoo kameralle harrastuksistaan ja käy läpi suunnitelmiaan tulevista videoista.

Joten jos te haluutte nähdä lisää ens viikolla mun videoita, niin tilatkaa, ja mä sitten teen. Tää on nyt tässä ja toivottavasti tykkäsitte, pitäkää kiva päivä, yö, aamu, ihan sama, mä nyt meen, moikkaa!”

Sainio pysäyttää isän ostaman järjestelmäkameran nauhoituksen. Häntä jännittää. Kestää viisi päivää, ennen kuin hän lataa kuvaamansa videon verkkoon.

Kun hän viimein tekee sen, kehuja alkaa tulla.

”Ooh ma gaad! Sun huone.. JA SÄ! :0!” kommentoi nimimerkki Sennixo.

Kuusi kuukautta myöhemmin Sainion YouTube-kanavalla on 21 videota ja yli 4 200 tilaajaa eli subaajaa.

Sainio on hämillään mutta onnellinen. Hän pitää itseään tavallisena tyttönä, joka kertoo ihan tavanomaisista asioista. Videoilla hän esittelee muun muassa vaatekokonaisuuksia, reppunsa sisältöä ja ostoksiaan.

”Mitä meikkii käytät?” yksi kysyy kommenteissa. ”Mikä on ollut paras päivä kesällä?” kysyy toinen. Ja Sainio vastaa.

Subaajat esittävät myös erilaisia videotoiveita. ”Voiks tehä room tourin”, kysyy yksi pyytäen Sainiota esittelemään omaa huonettaan.

Kommentit rohkaisevat ja ilahduttavat. ”Sun videot antaa mulle rohkeutta ja oot siika kaunis ää en kestä.”

 

Nuoret vierailevat päivittäin lukemattomissa verkkoyhteisöissä ja virtuaalimaailmoissa.

Jo vuonna 2010 suomalaiset 13–16-vuotiaat viettivät internetissä kaksi tuntia jokaisena arkipäivänä ja kolme tuntia vapaapäivinä.

Sen jälkeen älypuhelimet ovat tulleet lähes jokaisen taskuun: viime vuonna yli kahdella kolmasosalla 10–12-vuotiaista suomalaisista oli nettiyhteys matkapuhelimessaan. Nettiin ei enää ”mennä”, vaan yhteys on jatkuvasti auki.

Tytöt käyttävät sosiaalista mediaa enemmän kuin pojat, jotka puolestaan viettävät tyttöjä enemmän aikaa nettipelien parissa.

Jos ystävät ovat yhteisöpalvelussa, nuori haluaa sinne itsekin. Monien palvelujen ikäraja on 13 tai 16, mutta se perustuu yleensä Yhdysvaltojen lainsäädäntöön. Suomen laki ei asiaan puutu.

Sainio kirjautui Twitteriin marraskuussa 2011. Sen jälkeen hän on siellä tviitannut yli viisituhatta kertaa ja jakanut yli kahdeksansataa videota tai kuvaa.

Twitterin ja YouTuben lisäksi Sainio on kirjoilla Instagramissa, Bloggerissa, Skypessä, Snapchatissä, Ask.fm:ssä ja Kikissä. Hänellä on myös Facebook-tili, mutta sitä hän käyttää harvoin.

Aamuisin Sainio tarkistaa heti herättyään Instagramin ja WhatsAppin viestit, ja saman hän tekee illalla ennen nukkumaanmenoa. Viestien silmälläpito kuuluu arkirutiiniin.

Yli sadan ihmisen seuraamiseen ja oman somen ylläpitoon menee aikaa. Sainio arvioi käyttävänsä somessa noin kaksi tuntia päivässä. Aika tuntuu hänestä paljolta, mutta omanikäiselle sopivalta.

Sainiolle on tärkeää, että some on kätevä ja nopea ja että sen kautta välittyy oma tyyli. Twitterissä ulkomaalaisetkin vastaavat nopeasti viesteihin. Instagramiin tallentuvat muistot mukavista hetkistä.

Sosiaalisen median yleisö on samalla myös yhteisö. Ystävät kulkevat puhelimessa mukana ja ovat näin alinomaa läsnä.

Entä onko vloggaaminen jotenkin muuttanut elämää? Sainio miettii hetken.

”On vaikeampi tutustua ihmisiin, kun tosi moni haluaa tutustua, koska vaikutan videoiden perusteella kivalta. Mut sitku ei oo aikaa tutustua jokaikiseen.”

 

Eteläpohjalainen Pauli Laakso, 16, saa fanipostia. Postilaatikkoon tipahtelee kirjeitä, karkkipusseja, t-paitoja tai piirustuksia.

”Tuntuu kivalta, kun joku arvostaa”, Laakso sanoo.

Kiitokseksi hän tekee videoita, joissa avaa saamiaan paketteja.

Laakso vloggaa ralleista, autojen rukkailusta ja omista ajeluistaan kylillä. Joskus hän soittaa videolla kitaraa, vastaa subaajien kysymyksiin tai kertoilee päivän tapahtumista.

Laakson YouTube-kanavalla on 12 kertaa enemmän tilaajia kuin hänen kotikylässään on asukkaita.

Viime kesänä, kun Pauli oli huvipuistossa tekemässä hampurilaisia, nuoret tytöt kuvasivat häntä työpaikalla.

”Ne on kuin paparazzeja, mutta vain 11-vuotiaita”, sanoo automekaanikoksi opiskeleva ja moottoriurheilua harrastava Laakso.

Myös pohjoiskarjalainen Timi Nordman, 15, vloggaa. Hänen YouTube-kanavaltaan löytyy muun muassa omia versioita Green Dayn ja Elokuun kappaleista sekä ystävän kanssa tehtyjä sketsejä. Ja tietysti Nordmankin kertoo kuulumisistaan.

Hänellä on 1 820 tilaajaa, mikä riittää hänen mielestään hyvin. Miljoonayleisöä hän ei kaipaa, mutta esimerkiksi ”jos siihen kymmeneen tuhanteen sais, niin se olis aika hieno saavutus”.

Vlogit.fi-laskurin mukaan YouTubessa on 430 suomalaista vloggaajaa ja 193 pelikanavan pitäjää. YouTubessa riittää yleisöä: joka kuukausi sivustolla vierailee yli miljardi yksittäistä katsojaa.

Tilaajat, seuraajat ja tykkääjät ovat somemenestyksen mittareita. Jo sadan tilaajan rajan ylittyessä tehdään vuolaita kiitosvideoita.

Nordmanin mielestä yksi parhaita juttuja somessa ovat uudet ystävät. Eri sometapaamisissa käyminen onkin tehnyt hänestä kokeneen reissaajan.

Nuoret tuntevat hyvin pietarsaarelaisen Sara Forsbergin tarinan. Forsberg teki puoli vuotta sitten videon, jossa matki eri kieliä.

Ihastusta herättänyt video levisi viraalina, ja menestys kantoi 20-vuotiaan Forsbergin muun muassa yhdysvaltalaiseen Ellen DeGeneresin juontamaan talk show’hun.

Nyt Forsberg asuu Los Angelesissa, ja hänellä on ensimmäisenä suomalaisena levytyssopimus Capitol Recordsin kanssa. Yhtiön suojissa on nimekkäitä tähtiä kuten Katy Perry, Eagles ja Elton John.

Subaajia Forsbergilla on liki 200 000.

Timi Nordmanista on hienoa, että Suomi on Forsbergin ansiosta maailmankartalla.

”En mä ole tosissani haaveillut samanlaisesta suosiosta, mutta oishan se kiva. Ei nyt kuitenkaan tarvitse sellaista olla.”

 

Sara Sainio miettii tarkkaan, mitä verkkoon laittaa: riitoja ei käsitellä netissä, eikä esimerkiksi perheen raha-asioita.

Jotkut kommenteista harmittavat, mutta Sainio kohauttaa niille olkaansa. Niistä ei tarvitse välittää.

Tarvittaessa hän puolustautuu.

”Mä sössötän mun ässät, sori se on vika. En pysty tehä sille mitään. Anteeks, jos puhun vittumaisesti sun mielestä, mua ei kiinnosta, mee pois”, Sainio vastaa kommentoijalle Ask.fm:ssä.

Sainio pitää itseään onnekkaana. Hän on säästynyt verkon pahimmilta kommenteilta. Hänellä on myös vahva sosiaalinen verkosto.

Ystävyyssuhteet ja sosiaalinen hyväksyntä ovat tärkeitä. Verkossa itsetunto voi vahvistua, mutta myös murentua. Kiusaaminen jää helposti piiloon ja kiusattu yksin.

Yksi somen myönteisistä puolista on mahdollisuus rakentaa identiteettiään, sanoo mediakasvattaja ja suunnittelija Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Nuori voi kokeilla erilaisia rooleja ja miettiä saamansa palautteen perusteella, millaiseksi ihmiseksi haluaa kasvaa.

”Sehän meillä aikuisilla on, että koska emme itse käytä näitä palveluita, ne näyttäytyvät useimmiten uhkakuvien ja kauhulööppien, eivät todellisuuden kautta.”

Viime aikoina suurta huolta on herättänyt esimerkiksi Ask.fm. Yhteisöpalvelu on liitetty kiusaamiseen, ja uutisten mukaan se on johtanut maailmalla jopa teinien itsemurhiin.

Aikuiset seuraavat uutisia, mutta moni ei ole koskaan käynyt itse Ask.fm:ssä eikä tiedä, mikä siinä nuoria viehättää. Palvelussa kysytään toisilta kysymyksiä, vähän samaan tapaan kuin pullonpyörityksessä. Siellä voi jutella, tutustua tai kysyä asioita, joita ei muuten kehtaisi.

”Jos nuori saa negatiivista palautetta, mitä etenkin nimettömät kommentit herkästi tuovat mukanaan, aikuisen pitäisi auttaa”, Tossavainen sanoo. ”Aikuisen tulisi olla tukija, positiiviseen keskittyjä.”

12–16-vuotiaana keskustelut vanhempien kanssa vähenevät ja nuori alkaa ratkoa ongelmia itsenäisesti.

Tossavaisen mukaan aikuisen keskustelutukea tarvitaan esimerkiksi silloin, jos somettamisesta tulee velvollisuus tai suoritus. Voi olla vaikeaa huomata, milloin hauskanpito muuttuu pakkopullaksi.

Kun vloggaajalla on yhä enemmän tilaajia, myös viestejä alkaa tulla yhä enemmän. Sainiollekin on kertynyt jo faneja. Kun hän oli elokuussa vloggaajien suurimassa tapahtumassa Tubeconissa Helsingin Hartwall Arenalla, tuntemattomat pyysivät häneltä nimikirjoitusta, halausta tai yhteiskuvaa.

”Se on aika hullua, et ihmiset tykkää siitä, kuka mä olen ja – en mä tiedä. Se on tosi kivaa, se on aika siistiä.”

Aluksi Sainion äiti suhtautui epäillen videobloggaukseen, mutta huoli on väistynyt. Nyt hän motkottaa joskus v-sanan käytöstä tai huomauttaa, jos puhelin ilmestyy ruokapöytään. Äiti on myös etukäteen yhteydessä Saran videoilla esiintyvien nuorten vanhempiin. Isä taas avustaa tytärtään teknisissä ongelmissa.

Suosio voi lisätä paineita. Toisinaan Sara miettii, ettei kukaan katso hänen tekemiään videoita, vaan on tehtävä jotain parempaa.

Joskus myös jatkuvasti viesteistä kilahteleva älypuhelin väsyttää. Silloin Sainio laittaa someen viestin, ettei vastaa hetkeen kellekään.

 

 

Someaktiivi päätyy herkästi esikuvaksi nuoremmilleen. Tubettajien tapaamisissa suositut vloggaajat joutuvat ihmismassojen piirittämiksi. Ihailijat kiljuvat, pyytävät yhteiskuvia, nimikirjoituksia ja haleja ja antavat pieniä lahjoja.

Netissä nuoret ihailijat kommentoivat ikävöivänsä idoleitaan. He kertovat, etteivät voisi elää ilman näitä.

Yksi Sara Sainion omista esikuvista on 24-vuotias lontoolainen Zoe Sugg, jonka kanavalla on jo yli viisi miljoonaa tilaajaa. Hänen mielipiteitään kuunnellaan, häntä matkitaan ja fanitetaan. Esikoisromaanissaan Girl Online hän käsittelee ahdistusta, kyberkiusaamista ja tasapainoilua tosi- ja nettielämän välillä.

Sarasta on hienoa, miten Sugg auttaa muita kertomalla omista paniikkikohtauksistaan.

 

Jonain päivänä Sara haluaisi auttaa nuoria samalla tavalla. Muttei vielä, Sara pohtii. Hän on vasta 13-vuotias, eikä kokemuksia ole karttunut riittävästi.

Kerran kaksi naista otti yhteyttä Pauli Laaksoon ja pyysi häntä juttelemaan yksinäisen pojan kanssa. Poika oli nähnyt Paulin YouTube-videoita. Laakso päätti tavata poikaa, koska siitä oli tälle apua.

Joskus esimerkiksi kiusaamisongelmien kanssa painivien fanien tukeminen voi käydä nuorelle somettajalle raskaaksi. Tommi Tossavaisen mukaan silloin kannattaa vinkata apua tarvitseville Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta.

Laakso pyrkii olemaan nuoremmille vloggaajille esimerkkinä, mutta kuitenkin oma itsensä.

”Kyllähän nää vlogit voi antaa tietynlaisille ihmisille kuvan niin, että elämä jatkuu”, Laakso miettii.

Yksi Laakson suosituimmista videoista on puolentoista vuoden takainen Vinkkejä tytöille. D44..:D. Sitä on katsottu yli 95 000 kertaa. Videolla Laakso ohjeistaa, etteivät pojat odota tytöiltä täydellisyyttä, ja ettei tytön kannata sanoa itseään lihavaksi. Itseä ei pidä mollata. Tytön ei myöskään tarvitse meikata itseään videopuhelua varten.

Vaikka sosiaalisen median tuoma julkisuus olisi joskus raskasta, Laakson somevaaka kallistuu valoisalle puolelle. Somessa voi tutustua ja jopa ihastua. Laakson ex-tyttöystävä esimerkiksi löysi hänet videoiden kautta.

 

 

Kesäkuussa 12 vuotta täyttänyt Inka Anttonen on Saraan, Timiin tai Pauliin verrattuna maltillinen somekäyttäjä.

Hän seuraa muutamaa hevosblogia ja käy silloin tällöin katsomassa YouTubesta musiikkivideoita. WhatsAppissa on melkein koko koululuokka. Anttosen mielestä on kivaa, että turhiakin viestejä voi lähettää, koska palvelu on ilmainen. Noin 18 henkilön WhatsApp-ryhmässä on jaettu puolen vuoden aikana tuhat kuvaa.

 

Instagramista on tullut Anttoselle tärkein someväylä. Hän muistaa, miten meni kesällä 2013 Nora-siskon kanssa rannalle, liittyi Instagramiin ja latasi heti nettiin kolme kuvaa.

Anttonen seuraa Instagramissa 434 ihmistä, ja hänellä itselläänkin on seuraajia eli follaajia 318.

Joskus Anttonen saattaa ladata nettiin kuvan mutta poistaa sen sitten, koska se ei sopinutkaan omaan tyyliin. Äiti on antanut luvan laittaa nettiin vain järkeviä kuvia. ”Tyhmä kuva olis sellanen, jossa sulla on tyhmä ilme tai liian pienet vaatteet. Ei se oo isompanakaan kivaa, jos susta näytetään jotain vanhaa kuvaa ja sanotaan, et vitsi sä näytit tyhmältä tässä.”

Hyvä kuva on sellainen, jossa ei tarvitse esittää mitään. Esittävätkö monet sitten jotain?

”Kyllä esittää. Ei ihmiset voi olla niin täydellisiä kuin miltä ne jotkut näyttää niissä kuvissa.”

Anttonen kertoo, että haluaisi aloittaa vloggaamisen, mutta vanhempien kanssa pitäisi vielä keskustella. Videoista pitäisi jotenkin saada kiinnostavia.

Myös Anttonen haluaisi joskus tulla kutsutuksi Ellen DeGeneresin show’hun, kuten pietarsaarelainen Sara Forsberg, mutta vain paremmalla videolla.

Miksi olisi tärkeää päästä DeGeneresin vieraaksi?

Tyttö lennättää kätensä ilmaan, apposen auki.

”No koska sieltä noustaan tähtiin!”

Anttosen Instagram-seinältä löytyy kuvia Suomenlinnan-lautalta, tyttöjen keräämistä Babylips-huulirasvoista ja lomamatkalta Israelista. Israel-kuvan alle hän on kirjoittanut hashtageja eli risuaitoja: #israel #throwback #take #me #back #beaty #blue #sky #palmu #nature #water #hot #iphone #want #there #love.

Jokainen hashtag vie kuvan sivulle, jonka kaikki kuvat on merkattu samalla hashtagillä. #israel-sivun kuvaseinällä vuorottelevat nyt selfiet, lomakuvat ja kannanotot käynnissä olevasta Gazan kriisistä.

Anttosen lomakuva on jo sekoittunut alati muuttuvaan virtaan.

Sara Sainion päivä netissä tiistaina 12. elokuuta

7:40 Katsoin läpi Instagramin herättyäni.
8:06 Juttelin kavereiden kanssa ensimmäisestä koulupäivästä.
8:40 Sovin kavereiden kanssa, mihin aikaan lähdemme kouluun.
13:04 Luin WhatsApp-viestit, katsoin Instagramin ja vastasin Ask.fm:ssä.
13:30 Vilkaisin uusia viestejä.
13:56 Luin Twitteriä ja juttelin WhatsAppissa.
15:16 Juttelin kavereiden kanssa WhatsAppissa.
17:02 Soitin kavereilleni.
18:23 Katsoin YouTube-videoita.
19:44 Twiittasin uudesta videosta.
21:07 Vastasin tilaajille Kikissä.
21:14 Julkaisin uuden kuvan Instagramissa.
22:34 Katsoin uusia viestejä, joita olin saanut.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.