Kymenlaakson keskussairaalan tehohoitoyksikössä sängyn takana näkyy hengityskone. Ympärillä on valvontamonitoreja sekä pumppuyksiköitä, joiden avulla lääkkeitä ja nesteitä annostellaan potilaan verenkiertoon.

Tehohoito ei kuulu kaikille

Kaikki potilaat eivät hyödy tehohoidosta. Siksi on valittava, ketkä hoidetaan. Vaihtoehto olisi kaaos.

Kymenlaakson keskussairaalan tehohoitoyksikössä sängyn takana näkyy hengityskone. Ympärillä on valvontamonitoreja sekä pumppuyksiköitä, joiden avulla lääkkeitä ja nesteitä annostellaan potilaan verenkiertoon.

Hengityskone on poikkeuksellinen hoitomuoto. Päätös sen käytöstä voi olla päätös elämästä tai kuolemasta.

Kone kontrolloi hengitystä ja kierrättää happea potilaan keuhkoissa silloin, kun keuhkot eivät toimi kunnolla. Kun hengityskonetta tarvitaan, aikaa on jäljellä vähän, joskus vain minuutteja.

Miten koneet jaetaan, kun niitä on vähemmän kuin potilaita?

Huhtikuussa kolme yhdysvaltalaislääkäriä pohti kysymystä arvostetussa lääketieteen New England Journal of Medicine -lehdessä.

Päätös hoidon rajaamisesta voi aiheuttaa lääkäreille ”ahdistusta ja lamaannuttavaa stressiä”, lääkärit kirjoittivat.

Se voidaan kuitenkin välttää käyttämällä ulkopuolista komiteaa. Silloin hoidon rajaamisesta päättävät kokeneet lääketieteen ammattilaiset, jotka eivät osallistu potilaiden hoitoon. Siten lääkärit eivät joudu valintatilanteeseen, jossa he eivät ole olleet koskaan aiemmin.

Sisältö