Teatteria Lemmenjoella – ohjaaja lupaa narrata

Kesämatkalla: Katsojan on varattava päivä, mieluummin kaksi, päästäkseen näkemään esitykset.
Kotimaa 30.6.2015 19:30
Ravadasköngäs, Lemmenjoen kansallispuisto, Inari. © Jaakko Alatalo

KESÄMATKALLA – Ensin Inariin ja sieltä Lemmenjoelle. Lemmenjoen Njurgalahdesta lähtee merkityt polut kohti Ravadasköngästä ja Ravadasjärveä, jotka sijaitsevat Lemmenjoen kansallispuiston keskivaiheilla.

Samuli Paulaharjun (1875–1944) ”hurja” kaunokirjallinen teos Tunturien yöpuolta sijoittuu osittain Lemmenjoen maisemiin. Kirjailija ja ohjaaja Juha Hurme on dramatisoinut kirjan novellien pohjalta täksi kesäksi teatteriesityksen, jonka hänen ryhmänsä Operaatio Paulaharju esittää Ravadaskönkään tietämillä elokuun viimeisellä täydellä viikolla joka ilta kello 18.

”Ravadasjoki virtaa rajusti ja uurtaa syvät rotkot ympärilleen. Kansallispuiston luonto on pysynyt samannäköisenä jääkauden jälkeen, se on alueen vahvin valtti, ja siksi mekin olemme siellä”, kehuu Hurme.

Esitys kestää puolisen tuntia eikä siihen ole pääsymaksua.

Mutta ilmainen esitys ei ole: katsojan on ponnisteltava päästäkseen näkemään esitykset. Matkan tekoon on varattava päivä, mieluummin kaksi suuntaansa, kunnosta riippuen.

”Esitys on mitä vaatimattomin, joskin ammattimaista teatterintekemistä.  Narraamme ihmiset esityksellä vaellukselle; vaelluksella ihminen jo rakentaa esitystä.”

 

Toki esityspaikalle pääsee myös maksullisella venekyydillä Njurgalahdesta.

Ja kerran, 29. elokuuta, esitys on mahdollista nähdä Siidassa, Inarin kirkonkylässä sijaitsevassa museo- ja luontokeskuksessa.

Siidan esitystä pääsevät katsoman vain ne, jotka onnistuvat perustelemaan kirjallisessa anomuksessaan, miksi eivät pääse katsomaan esitystä erämaahan. Kirjalliset hakemukset lähetetään ohjaajalle.

Siidassa katsojan on varauduttava kuuntelemaan myös Hurmeen ”kuivakka” luento Paulaharjusta.

Kokemus ei tietenkään ole sama kuin jos vaeltaisi esityspaikalle. Esityksen pääosassa kun on luonto ja vaelluksen aikana myös katsojat ehtivät tutustua siihen.

 

Operaatio Paulaharju on Juha Hurmeen viiden vuoden mittainen hanke.

Viime kesänä Hurme houkutteli ensi kerran yleisöä Lapin erämaihin Paulaharjun jäljille. Esityspaikka oli Pallastunturissa, parinkymmenen kilometrin päässä lähimmästä tiestä. Nyt ollaan Lemmenjoella. Ensi kesänä esityspaikkana on Kevo, vuonna 1917 Näätämö ja vuonna 2018 katsojien on kavuttava Haltian laelle.

”Lemmenjoen esityspaikka on Haltiin verrattuna iisin matkan päässä”, Hurme toteaa.

Hän on laskenut, että se joka haluaa nähdä kaikki esitykset, joutuu vaeltamaan liki kuukauden päivät viiden vuoden aikan.

Hurme on harrastanut vaellusta 40 vuotta. Takana on 1200 vaelluspäivää ja noin 12 000 vaelluskilometriä.

”Siinä pääsee itsensä kanssa olemaan, ei sen kummempaa. Kyse ei ole mistään filosofisesta tripistä vaan perusarvot kunniaan tyyppisestä liikehdinnästä tai lapsuuden iloista: suunnista, pystytä teltta, tee nuotio.”

Operaation päätteeksi Hurme kirjoittaa hankkeesta kirjan. Hän haastattelee vuonna 2019 ilmestyvään teokseensa myös esitysten katsojia leirinuotiolla.

Samuli Paulaharju 1875–1944. Kuva Pohjois-Pohjanmaan museo, Samuli Paulaharjun kokoelma

Samuli Paulaharju 1875–1944. Kuva Pohjois-Pohjanmaan museo, Samuli Paulaharjun kokoelma

Paulaharjun novellit pohjautuvat hänen Lapin kairoilta keräämiinsä tarinoihin. Hänen teoksensa ovat myös kansatiedettä.

”Paulaharjun aikana hänen teostensa tieteelliset ansiot kyseenalaistettiin, koska hän oli ’vain’ käsityön opettaja sokeain koulussa, mutta nyttemmin on pystytty todistamaan, että ne ovat täyttä tiedettä.”

Hurme kohottaa näytelmiensä perustana olevan Paulaharjun teoksen Tunturien yöpuolta Elmer Diktoniuksen Janne Kubikin, Volter Kilven Saaristolaissarjan ja Pentti Haanpään Kairanmaan novellien rinnalle.

”Se on verrattavissa vaikka Eino Leinon Helkavirsiin. Paulaharjun kirjassa helisee valtavan hieno oma kieli.”

Näytelmän ”esitykselllinen köli”, Salmulahden papista kertova tarina Niilas Saaran kiroissa aloittaa joka kesäesityksen. Tässä pienoisnäytelmässä pappi tappaa hänen rantaniitylle heinää syömään tulleen poron. Lapin äijä kiroaa papin tanssitautiin, ja lopulta pappi tappaa itsensä.

”Tragedia on täydellinen, mutta Paulaharju onnistuu kirjoittamaan novellin niin, ettei sen enempää pappi kuin Lapin noitakaan ole oikeassa eikä väärässä. Asiat vain tapahtuvat.”

Lemmenjoen esityksen toinen näytelmä on ajakohtainen ja myös poliittinen. Rikkaan Hannun aarre kertoo ”kaiken” kaivostoiminnasta ja ahneudesta.

 

Operaatio Paulaharju 21.–27.8. joka ilta klo 18 Ravadaskönkään tietämillä Lemmenjoen Luonnonpuistossa