Tätä naista Isis vihaa kuin ruttoa

Naistaistelijat olivat pääosassa, kun kurdit häätivät terrorijärjestön Kobanesta, sanoo Sinam Mohamad.
Kotimaa 29.4.2015 12:30

Sinam Mohamad vieraili Suomen ulkoministeriössä Helsingissä 9. huhtikuuta 2015. © Hannu Pesonen

Suorat, vapaasti olkapäille laskeutuvat hiukset, lämmin hymy ja vakava katse.

Sinam Mohamadia ei päältä päin erottaisi Helsingin koleassa kevätsäässä kulkevista kansalaisista, mutta juuri tätä naista Lähi-idässä kauhua ja kärsimystä kylvävä ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis vihaa kuin ruttoa.

Mohamad on yksi Rojavaksi kutsutun Pohjois-Syyrian kurdien itsehallintoalueen johtajista.

Kurdisoturit tuottivat vastikään Isisille sen toistaiseksi suurimman nöyryytyksen puoli vuotta kestäneissä katkerissa taisteluissa Kobanen pikkukaupungista Turkin rajan tuntumassa. Ennakko-odotusten vastaisesti kurdit ensin estivät ylivoimaisia ja voitonvarmoja jihadisteja valtaamasta Kobanea ja sitten häätivät heidät tiehensä.

Kaiken lisäksi Kobanen torjuntavoiton avaimia olivat naistaistelijat, jotka muodostavat kurdien yli 60 000 soturin vahvuisista YPG-joukoista yli kolmasosan.

”Perustimme alueellemme naisten itsepuolustusjoukot neljä vuotta sitten, kun Syyrian sisällisota alkoi”, Mohamad kertoo.

Naisten panos ja taistelutahto Kobanen taisteluissa oli hänen mukaansa ”hyvin suuri”.

”He tietävät, mitä menettävät, jos Isis valtaisi kurdialueet. Vain vapaassa yhteiskunnassa on vapaita naisia.”

 

Mohamad korostaa, että Syyrian kurdit eivät tavoittele itsenäistä kurdivaltiota. Itsehallintoalueita johtavan PYD-puolueen päämääränä on luoda ja lujittaa alueellinen itsehallinto, joka takaa demokratian ja samat perusoikeudet kaikille kansanryhmille.

Nämä periaatteet sisältävän yhteiskuntasopimuksen kantonien asukkaat solmivat ”perustuslaikseen” heti Syyrian  sisällissodan puhjettua maaliskuussa 2011. Hallinnossa on mukana muslimeja ja kristittyjä, kurdeja ja arabeja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi sopimuksen kulmakiviä.

”Naisten panos sen toteuttamisessa ja kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa on vähintään yhtä suuri kuin taisteluissa”, Mohamad korostaa.

Malli edustaa kaikkea sitä, mitä Isis ja muut ääri-islamistit vihaavat ja haluavat tuhota.

 

Kobane ja sitä ympäröivät nelisensataa kylää muodostavat yhden Syyrian kurdien itsehallintoalueen kolmesta niin sanotusta kantonista.

Erillään mutta lähellä toisiaan sijaitsevien Kobanen, Jazeeran ja Afrinin yhteydet katkesivat puolitoista vuotta sitten, kun Isisin sekä al-Qaidaan tukeutuvan al-Nusran joukot tunkeutuivat niiden väliin.

Kantoneissa on asunut valtaosa Syyrian lähes kolmesta miljoonasta kurdista,  mutta myös runsaasti arabeja, joista monet kuuluvat Lähi-idän vanhimpiin kristittyihin yhteisöihin.

Syyrian sisällissodan aikana seuduille on hakeutunut myös satojatuhansia sotapakolaisia muualta Syyriasta.

”Puolustamme kaikkien heidän ihmisoikeuksiaan – yhtä lailla moskeijoita kuin kirkkojakin. Ylipäätään tärkein syy siihen, että  pystyimme lyömään Isisin oli halu suojella kansanvaltaamme julmuuksilta ja ihmisoikeusrikoksilta, joita se edustaa.”

Kobanen taisteluista tulikin Syyrian kurdien talvisota, joka toi heille runsaasti kansainvälistä huomiota, ihailua ja myötätuntoa.

”Niin, Kobanehan on vain pieni rajakaupunki. Ennen taisteluja juuri kukaan muualla maailmassa ei ollut kuullut siitä sen enempää kuin  hallinnostammekaan. Nyt kaikki on muuttunut.”

Taisteluissa kuoli noin tuhat Isisin asemiestä ja 500 kurditaistelijaa. Isis ei enää ollut voittamaton sotajoukko. Sellaisena jihadistiarmeija oli esiintynyt lähdettyään vuoden 2013 loppupuolella lähti nopeasti vyörymään tukialueiltaan eri puolelle Syyriaa ja Irakia.

Julkisuustappion tekee erityisen karvaaksi sen heijastuminen Isisille elintärkeään värväystoimintaan. Kolmen viime kuukauden aikana Isisin riveihin on liittynyt vain 120 ulkomaista vapaaehtoista jihadistia, laskee Syyrian sisällissodan tuhoja tarkkaileva ihmisoikeusjärjestö Syrian Observatory for Human Rights (SOHR).

Luku on matalin sen jälkeen kun Isis julisti perustaneensa islamilaisen valtion eli kalifaattinsa kesäkuussa 2014.

Kurdien YPG-joukkoihin sen sijaan on viime aikoina liittynyt aiempaa enemmän Syyrian arabeja, maailmalle muuttaneita kurdeja ja myös joitakin länsimaalaisia vapaaehtoisia.

 

Taistelut Syyrian kurdialueilla jatkuvat yhä kiivaina, Mohamad muistuttaa.

Kobanen tappion jälkeen Isis on nyt kääntynyt hyökkäämään Jazeeran kantoniin. Sen tavoitteena on yhä muodostaa Turkin ja Syyrian rajalle toistasataa kilometriä pitkä yhtenäinen vyöhyke, josta on suora yhteys myös sen muihin  alueisiin.

Ankarimmat yhteenotot ovat parin viime viikon ajan keskittyneet Tal Tamarin pikkukaupungin liepeille.

”Siellä Isis muun muassa mestasi hiljattain kaksi kristittyä naista, joiden päät seivästettiin keskustorille. Kaiken kaikkiaan käymme Jazeerassa taisteluja noin 50 kylän alueella.”

Isis on yhä hyvin vaarallinen myös koko Euroopalle, Mohamad tähdentää.

”Suuri osa sen riveihin värväytyvistä länsimaalaisista lähtee vain metsästämään äärikokemuksia. Se heitä kiehtoo, ei islam. Kun he palaavat,  heillä on tuliaisinaan nämä äärikokemukset – mestaukset ja muut julmuudet. Me taistelemme heitä vastaan  myös teidän puolestanne”.

Kurdialueet julistivat virallisesti alueensa itsehallinnollisiksi vuoden 2014 alussa, mutta käytännössä ne ovat tulleet toimeen omillaan jo kesästä 2012. Silloin Syyrian hallitus veti kaikki joukkonsa pois kurdialueilta keskittääkseen voimansa vastaansa nousseita kapinallisjoukkoja päin.

Sen jälkeen kurdit ovat puolustaneet alueitaan sekä hallituksen että ääri-islamilaisia joukkoja vastaan.

 

Vaikka vaarat ja epävarmuus ovat kasvaneet, tilanne on kuitenkin tuonut myös parannuksia kurdien tähän asti kehnoon asemaan.

Syyria on koko vuonna 1963 alkaneen Baath-puolueen valtakauden ajan ollut diktatuuri, jossa ihmisoikeudet ja mielipiteenvapaus on tukahdutettu raa’asti ja järjestelmällisesti. Erityisen tylysti se on pyrkinyt musertamaan kurdiväestönsä pyrkimykset edistää omaa kieltään, kulttuuriaan ja kansallistunnettaan.

Samalla tavalla ovat toimineet myös Turkin, Irakin ja Iranin hallitukset. Se on pääsyy, miksi 30 miljoonaa kurdia mudostavat yhä maailman suurimman kieleltään, historialtaan ja kulttuuriltaan yhtenäisen väestöryhmän, jolla ei ole omaa itsenäistä valtiota.

”Mutta nyt Jazeeran ja Afrinin kantonien kouluissa opetetaan ensin kertaa kurdin kieltä”, Mohamad iloitsee.

Kobanessakin opetettaisiin, mutta siellä ei ole taistelujen jäljiltä toimivia kouluja.

”Neljä viidesosaa Kobanesta on raunioina.”

 

Mohamad on käyttänyt valtaosan viime kuukaudesta esitelläkseen kurdien yhteiskuntasopimuksen periaatteita länsimaille. Suomeen hän tuli  suoraan Washingtonista, jossa hän oli neuvottelemasta siitä, miten kurdien yhteistyö Isisin nujertamiseksi etenee.

Syyrian kurdit takovat nyt kun rauta on kuuma. Heidän pyrkimyksenään on hyödyntää äkkiä ja yllättäen merkittäväksi noussutta asemaansa Isisin vastaisessa taistelussa.

Tällä hetkellä vain tilapäinen taktinen tuki halutaan lujittaa samanlaiseksi pitkäjänteiseksi poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi yhteistyöksi, mitä Irakin käytännössä itsenäinen kurdialue tekee Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden kanssa.

Tuen monipuolistaminen on Yhdysvalloille kuitenkin hyvin vaikea kysymys. Washingtonin  perusongelma on, miten tukea Syyrian kurdeja suututtamatta tärkeää Nato-kumppani Turkkia takajaloilleen tai kyseenalaistamatta omia määritelmiään terroristeista.

Syyrian kurdialueita johtavalla PYD:llä on tiiviit siteet Turkin kurdiväestön itsenäisyyttä ajavaan PKK-järjestöön, joka on käynyt yli 30 vuotta veristä sisällissotaa Turkin hallitusta vastaan. Turkin toiveiden mukaisesti Yhdysvallat – EU vanavedessään – listasi aikanaan PKK:n terroristijärjestöksi.

Kanta ei ole muuttunut, vaikka PKK on korostanut, ettei se tee iskuja siviilejä vaan sotilaallisia kohteita vastaan. PKK on myös viime vuosina julistanut, ettei se enää pyri sosialistiseen vaan kansanvaltaiseen yhteiskuntaan ja saattaa hyväksyä alueellisen itsehallinnon itsenäisyyden sijaan.

PYD on yksi sisarjärjestöistä, joita PKK perusti 2000-luvun alkupuolella ajamaan periaatteitaan yhtenäisestä Kurdistanista Syyrian, Irakiin ja Iraniin. Vaikka Turkki yritti koko Kobanen puolustustaistelun pitää rajansa tiukasti suljettuna, tuhannet PKK:n soturit onnistuivat livahtamaan Syyrian rajan yli auttamaan heimoveljiään.

Kurdirintamaan liittyi runsaasti myös Irakista tulleita kurditaistelijoita, peshmerga-joukkoja.

”Kobanen taistelut vahvistivat selvästi yhteistyötämme”, Mohamad myöntää.

Valtiorajat ylittävän kurdien aseyhteistyön tiivistyminen on Turkille myrkkyä, koska se edelleen haluaa torjua kaikki oman kurdiväestönsä itsehallintopyrkimykset.

Turkki on varoittanut Yhdysvaltoja, että osa sen aseavusta Syyrian kurdeille virtaa vääjäämättä PKK:lle ja joutuu siis Washingtonin terroristeiksi luokittelemien asemiesten käyttöön.

Isisin voitto Kobanessa olisi itse asiassa ollut Turkille suotuisampi vaihtoehto.  Niinpä samaan aikaan kun PKK:ta on estetty kaikin keinoin olemasta yhteydessä Syyrian kurdeihin, Turkin raja on vuotanut huomattavan helposti Isisin huolto- ja henkilöliikenteelle.

 

Mohamad oli hakemassa Suomesta tukea useille hankkeille, joita kurdihallinnolla on vireillä  suomalaisten yhteistyökumppanien kanssa.

”Kurdialueet eivät ole saaneet eivätkä saa vieläkään juuri mitään siitä kansainvälisestä avusta, jota Syyriaan saapuu”, hän korostaa.

Alueella tarvitaan ennen kaikkea lääkkeitä, sairaala-, rakennus- ja koulutarvikkeita, Mohamad luettelee. Ihmisten pitää saada katto päänsä päälle ennen seuraavan talven tuloa.

Mohamadin neuvottelut ulkoministeriössä ovat johtamassa siihen, että Suomi ryhtyy rahoittamaan kansalaisjärjestöille myönnettävillä kehitysyhteistyövaroilla hankkeita, jotka vahvistavat Syyrian kurdialueiden hallintoa. Kyseessä ovat käytännössä alueen ensimmäiset kansainväliset jälleenrakennushankkeet.

 

Sinam Mohamad vieraili Helsingissä huhtikuun alussa.