Tarvitsemme ylivertaista osaamista

Kotimaa 27.4.2007 08:59

Suomi tarvitsee Sailaksen työryhmän suosittelemaa uudenlaista, uudistumiskyistä ja dynaamista yliopistokonseptia, arvioivat rehtorit Eero Kasanen, Matti Pursula ja Yrjö Sotamaa mielipidekirjoituksessaan.

Suomen vahvuutena on kilpailukykymittauksissa korkea koulutustaso. Peruskoulun lisäksi yliopistotkin menestyvät. Ns. Shanghain listalla Helsingin yliopisto on sijoittunut sijalle 74 ja Suomesta löytyy useita huippututkimusryhmiä.

Pintaa syvemmältä tutkien löytyy kuitenkin kovia haasteita. Oireet viittaavat yliopistojen suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Opiskelijaa kohti käytettävissä olevat rahat ja opettajien määrä ovat tekniikassa, kauppatieteissä ja taideteollisuudessa kaukana jäljessä kärkiyliopistoista.

Yliopistoissamme työskentelee aivan liian vähän ulkomaisia huippututkijoita ja -opettajia. Yhä useammin suomalaisten yritysten tutkimuspartneri on nimekäs kansainvälinen yliopisto.
Suomi on määritellyt selviytymisstrategiakseen korkean osaamisen. Osaamiskilpailu on Suomelle talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja palkat maksetaan tuotoilla, jotka ansaitaan suomalaisella huippuosaamisella ja -innovaatioilla maailmanmarkkinoilla.

Yksinkertainen tuotannollinen työ on jo matkalla Aasiaan. Seuraavaksi lähtevät internetin kautta hoidettavissa olevat palvelut. Suomelle ydinkysymyksiä ovat tuotekehittely ja liiketoimintaosaaminen. Kansainväliset yritykset eivät suunnittele T&K-toimintansa sijoittamista Suomeen. Kuinka tämä on mahdollista?

Yksi selitys löytyy yliopistopolitiikasta. Euroopasta, Yhdysvalloista ja nykyisin myös Kiinasta ja Intiasta löytyy huipputason yliopistoja. Parhaissa Intian kauppakorkeakouluissa 100 000 hakijasta valitaan 100 parasta opiskelemaan. Kiinassa ja Yhdysvalloissa on erittäin vahva huippuyliopistopolitiikka, joka houkuttelee parhaita tutkijoita kaikkialta.

Myös koulutusmäärät ovat häkellyttäviä. Kiinassa valmistuu vuosittain useita satojatuhansia insinöörejä, joilla on nykyeurooppalaisen tason tiedot. Taideteollisten luovien alojen koulutuksen mittakaava ja panostukset ovat myös aivan toisella tasolla kuin Euroopassa.
Suomen menestys voidaan turvata vain koulutuksen ja tutkimuksen huippulaadulla. Tarvitsemme ylivertaista osaamista avainaloilla. Meidän on luotava niin houkuttelevat olot tutkimukselle ja yrittämiselle, että sekä suomalaiset että ulkomaiset lahjakkuudet haluavat tarjota ja kehittää osaamistaan täällä. Koko korkeakoulusektorin laatua on kehitettävä voimallisesti.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmä on päätynyt suosittelemaan radikaalia kokeilua suomalaiseen yliopistomaailmaan. Jo ennen Suomen itsenäistymistä perustetut teknillisen, kaupallisen ja taideteollisen alan johtavat yliopistot Suomessa muodostavat perustan uudelle yliopistolle.

Ajatuksena ei ole heittää romukoppaan perinteistä suomalaista hyvää yliopistojärjestelmää, vaan monipuolistaa ja uudistaa sitä luomalla uudenlainen, uudistumiskyinen ja dynaaminen yliopistokonsepti.

Malli olisi kokeilualusta kansainvälisen mallin mukaan johdetulle yliopistolle. Se toisi kokemuksia tehokkaasta, manageriaalisesta hallintomallista. Arvovaltaisista kansainvälisesti meritoituneista tieteen, kulttuurin, elinkeinoelämän ja hallinnon vaikuttajista koottu ulkoinen hallitus tarjoaa vaihtoehdon yliopistojen sisäisille hallituksille. Yliopisto saa näin käyttöönsä arvokasta osaamista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Ehdotus on niin rohkea, että suomalainen yliopistomaailma on energisoitunut ennennäkemättömällä tavalla. Kokeilun ydinkohdat ovat todellinen taloudellinen ja oikeudellinen autonomia, ulkoinen hallitus, manageriaalinen johtamisjärjestelmä, kilpailu globaaleilla koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla ja kansainvälisesti kilpailukykyiset työehdot ja toimintaedellytykset. Kunnianhimoisena tavoitteena on yltää 10-15 vuodessa maailmanluokan tasolle tekniikassa, liiketoimintaosaamisessa ja taideteollisuudessa, jotka muodostavat ytimen Suomen tulevalle menestykselle.

Kyse on merkittävästä kansallisesta investoinnista, joka edellyttää miljardiluokan säätiötä ja vahvennettuja vuotuisia määrärahoja. Kokeilu nostaisi opetukseen ja tutkimukseen käytettävissä olevat vuotuiset rahat kaksinkertaiseksi ja mahdollistaisi kansainvälisesti houkuttelevan toimintaympäristön. Silti uusi yliopisto toimisi noin puolella siitä rahoituksesta, joka maailman johtavilla yliopistoilla on käytettävissä opiskelijaa kohti. Ero kurottaisiin umpeen suomalaisella tehokkuudella ja luovuudella.

Hanke on täysin realistinen. Se laajentaa koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa ja tarjoaa lahjakkaimmille opiskelijoille mahdollisuuden saada maksuttomasti maailmanluokan koulutusta Suomessa.

Elinkeinoelämä on viestinyt olevansa valmis investoimaan 200 miljoonaa euroa säätiön peruspääomaksi, josta on jo kerätty 100 miljoonaa euroa. Valtion kannalta kyse on Suomen kilpailukykyyn tehtävästä elintärkeästä investoinnista, joka voitaisiin toteuttaa valtionyhtiöiden osakkeiden muuntamisella yliopiston säätiön pysyväksi peruspääomaksi. Vuotuiset lisärahat on kerättävissä esimerkiksi elinkeino- ja työvoimapoliittisista määrärahoista.

Tarvittava rahoitus ei olisi pois opetusministeriön budjettikehyksestä tai muiden yliopistojen määrärahoista, vaan tarjoaisi esimerkin yliopistosektorille tehdystä investoinnista. Mallia voitaisiin monistaa muillekin aloille, esimerkiksi biotieteisiin.

Lisäinvestoinnit suomalaiseen yliopisto-osaamiseen ja hallinnolliset uudistukset ovat kiireellisiä.

Eero Kasanen
Rehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Matti Pursula
Rehtori, Teknillinen korkeakoulu
Yrjö Sotamaa
Rehtori, Taideteollinen korkeakoulu

SK 17/2007