Tarja Halonen kieltäytyi korkeasta kansainvälisestä tehtävästä

Kotimaa 8.11.2011 10:53

Presidentti Tarja Halonen on vähän aikaa sitten kieltäytynyt kansainvälisestä tehtävästä Euroopan ihmisoikeuskomissaarina, johon hän olisi voinut siirtyä toisen virkakautensa jälkeen ensi vuonna. Tunnusteluja asiasta käytiin kaikessa hiljaisuudessa noin vuoden ajan.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen Helsingin kirjamessuilla 29. lokakuuta 2011. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen toinen virkakausi päättyy ensi talvena joko helmikuussa tai maaliskuussa riippuen siitä, valitaanko hänen seuraajansa presidentinvaalin ensimmäisellä vai toisella kierroksella.

Joulukuussa 68 vuotta täyttävä Halonen on antanut ymmärtää, ettei hän välttämättä vielä aio vetäytyä eläkepäiville, vaan on käytettävissä esimerkiksi jonkinlaisiin kansainvälisiin tehtäviin myös presidenttikausiensa jälkeen.

Tämä sai Suomen Kuvalehden tietojen mukaan joukon eurooppalaisia poliitikkoja käynnistämään tunnustelut, voisiko Halosella olla riittävästi kannatusta Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaarin paikalle. Tehtävää hoitaa nyt ruotsalainen Tomas Hammarberg. Komissaarin toimikausi on kuusi vuotta ja se päättyy ensi helmikuussa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Halosta kaavaillaan samaan tehtävään. Hän oli Suomen ulkoministeri, kun tehtävä perustettiin Suomen aloitteesta 1990-luvun lopulla, ja tuolloin Halosen nimi oli myös esillä. Hänen presidenttisuunnitelmansa tulivat kuitenkin väliin.

Halosta informoitiin uusista tunnusteluista viime vuonna. Presidentti ei siinä vaiheessa kuitenkaan ottanut kantaa, ottaisiko hän tehtävän vastaan, jos tukea löytyisi riittävästi.

Halosen kannatusta korkeaan tehtävään Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltion joukossa tunnusteli vasemmistoliiton kansanedustaja Jaakko Laakso, joka luopui eduskuntapaikastaan viime vaaleissa. Laakso toimi aikoinaan pitkään Euroopan neuvostossa ja kohosi siellä Euroopan vasemmistopuolueiden ryhmän johtoon.

Laakso ei halua tarkentaa, mitkä tahot tarkasti ottaen käynnistivät tai kustansivat tunnustelut.

Tunnustelut hoidettiin äärimmäisen luottamuksellisesti. Esimerkiksi Suomen hallituksen ulkoministeri Alexander Stubb (kok) ei tiennyt niistä yhtään mitään.

Suunnilleen vuoden mittaisen tunnustelujakson jälkeen Laakso saattoi raportoida, että Halosen takana olisi riittävä kannatus ihmisoikeuskomissaarin tehtävään. Uudessa tilanteessa Halonen joutui harkitsemaan vastaustaan vakavasti. Tänä syksynä hän kuitenkin vastasi kieltävästi. Presidentti ei tiettävästi ollut halukas sitoutumaan tehtävään, joka kestäisi kuusi vuotta ja vaatisi siirtymistä Ranskan Strasbourgiin.

Halonen on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis projektiluontoisiin tehtäviin myös kansainvälisesti. Hän johtaa parhaillaan YK:n toimeksiannosta kestävän kehityksen työryhmää yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa.