Talouskasvun irrottaminen materiasta vaatii valtavaa muutosta – ”Suomalaistenkin elintaso nojaa muun maailman luonnonvaroihin”

Korkealla pysyvä aineellinen kulutus vauraissa maissa luo kestämättömän esimerkin köyhyydestä nouseville ihmisille, sanoo ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde.
Kotimaa 23.7.2019 20:30
Irtikytkennän ajatuksella oikeutetaan tutkijan mukaan sellaista politiikkaa ja taloutta, jossa kestävä talous kehittyy itsestään tulevien innovaatioiden avulla. © Vesa Moilanen / Lehtikuva

Talouskasvua koskevassa puheessa kliseinen mantra on, että talouskasvu olisi välttämätöntä irrottaa aineellisesta kulutuksesta. Tällaisen irtikytkennän mahdollisuus näyttää laskelmien valossa lähes utopialta.

”Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että talouskasvu olisi irtikytkettävissä luonnonvarojen kulutuksesta ja niihin liittyvistä ympäristöongelmista alkuunkaan siinä mittakaavassa ja aikataulussa, joka olisi tarpeen”, toteaa ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde BIOS-tutkimusyksiköstä.

Lähde painottaa, että pelkkä luonnonvarojen uusiutuvuus ei riitä kestävyyden takeeksi.

”Uusiutuvaa luonnonvaraa voidaan kuluttaa niin paljon, ettei se uusiudu. Valtamerten romahtavat kalakannat ovat tärkeimpiä esimerkkejä.”

Yksi merkittävimpiä käynnissä olevia muutoksia, joka vaikuttaa koko ihmiskunnan tulevaisuuteen, on viljelysmaan heikentyminen ja tuhoutuminen. Luonnon monimuotoisuutta puolestaan tuhoaa esimerkiksi metsien yhä voimallisempi käyttö ja raivaaminen.