VM:n Erkki Sarsa: Euroalueen pankkivalvonnan keskittämisessä ei pidä hoppuilla

Talous 27.10.2012 12:00
Erkki Sarsa on pankkilainsäädännön keskeinen valmistejia vsltiovarainministeriössä. Kuva Mirva Kakko.

EU:n pankkireformi keskittyy liiaksi suuriin pankkikonserneihin ja syrjii pieniä pankkeja. Näin arvioi Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri. Mitä mieltä olette näistä teeseistä, lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa?

”On totta, että viime vuosina pankkilainsäädäntöä on uudistettu pääosin G20-maiden johdolla Baselin pankkivalvontakomiteassa. Tämä valmistelu tapahtuu isojen kansainvälisten pankkien ehdoilla ja niitä silmällä pitäen. Pienet pankit jäävät helposti jalkoihin.”

”Suomi ja myös EU-komissio ovat kuitenkin tiedostaneet tämän ongelman. Suomi on menestyksekkäästi vaikuttanut esimerkiksi siihen, että osuuspankkien vakaaksi osoittautunut yhteenliittymämalli otetaan sääntelyssä riittävästi huomioon.”

Entä säästöpankkien maksuvalmius? Kämäri pelkää, ettei säästöpankkien Aktiassa sijaitsevia likvidejä varoja hyväksytäkään tulevaisuudessa maksuvalmiudeksi.

”EU:n luottolaitoslainsäädännön uudistuksessa, josta vielä neuvotellaan, on tuhat sivua. Tätä asiaa on sieltä ehkä vaikea löytää, mutta kyllä sekin näyttää ainakin pääosin olevan järjestyksessä. EU-parlamentin ehdottamat uudet artiklat tunnistavat keskusrahalaitoksen, joka on keskuspankin vastapuoli ja pitää paikallispankkien puolesta tiliä keskuspankissa. Aktiassa olevat likvidit varat siis hyväksyttäisiin säästöpankkien maksuvalmiudeksi ainakin näiltä osin. Tosin paikallispankkien ja Aktian sääntöjen riittävyys saattaa olla vielä tarpeen tarkistaa.”

Miten Suomi suhtautuu pankkiunioniin, joka on nyt talous-eksperttien kuuma puheenaihe?

”Komission asetusehdotuksen mukaan euroalueen kaikkien pankkien valvonta siirrettäisiin vähitellen EKP:lle. Tavoite on, että EKP pääsisi valvomaan jo ensi vuoden alussa niitä pankkeja, joita EVM voisi pääomittaa. Ensi vuoden puolivälissä olisivat vuorossa ’sifit’ eli ’systeemisesti tärkeät’ pankit ja vuoden 2014 alusta lähtien kaikki pankit. Se olisi ensi askel kohti pankkiunionia, joka myöhemmin käsittäisi myös yhteisen kriisinhallinnan ja talletussuojan.”

”Suomi asennoituu myönteisesti tavoitteeseen tehostaa valvontaa ja katkaista valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys. Korostamme omistajien ja sijoittajien vastuun lisäämistä.”

”Nyt valvontauudistusta ajetaan kuitenkin liian hätäisesti, kuin käärmettä pyssyyn. Suomen kanta on, että valmistelun aikataulu ei saa vaarantaa sen laatua.”

Miksi Suomi jarruttaa?

”Suomi ei halua jarruttaa pankkiunionia, mutta haluamme, että uusi keskitetty valvontajärjestelmä tehdään hyvin. Ei ole järkeä, että valtionvelkakriisiin liittyvien lyhyen tähtäyksen tavoitteiden vuoksi koko EU:n pankkivalvonnasta tehdään sutta seuraavan vuosikymmenen tai kahden ajaksi.”

”Ehdotettu valvontamalli johtaisi euroalueen sisäisen pankkivalvonnan eriytymiseen muiden EU-maiden pankkivalvonnasta. Se ei olisi hyvä sisämarkkinoiden kannalta. Myös hankkeen juridinen perusta on toistaiseksi epäselvä.”

”Lisäksi on taattava EKP:n rahapolitiikan ja pankkivalvonnan erillisyys ja riippumattomuus toisistaan.”

Miksi toisilla on niin kiire?

”Akuutissa velkakriisissä olevat ja niitä lähellä olevat jäsenvaltiot odottavat innokkaasti, että EKP:sta tulisi valvoja ainakin paperilla. Ne tulkitsevat, että EU-tason valvonta olisi riittävä ehto sille, että EVM voi aloittaa näiden maiden pankkien suoran pääomittamisen – mistä Suomi, Saksa ja Hollanti ovat täysin eri mieltä.”

Lue myös