Ville Niinistö: "Louhintavero voidaan ottaa käyttöön jo tämän hallituskauden aikana"

kaivosteollisuus
Teksti
Leena Sharma
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.


Suomessa on koettu yrityskohujen vuosi. Kertooko se yritysten yhteiskuntavastuun hiipumisesta, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr)?

“On hyvää ja huonoa kehitystä. Hyvää on se, että väärinkäytökset tulevat nyt päivänvaloon: piittaamattomuus ympäristöstä, hyväveliverkostojen bonusjärjestelyt, jotka eivät edes auta yrityksiä, vaan kertovat ainoastaan ahneudesta. Huonoa on se, että yhteiskuntavastuu perustuu edelleen lähes täysin vapaaehtoisuuteen.”

Olet vaatinut kaivoksilta ja turvetuotannolta yhteiskuntavastuuta. Ovatko nämä erityisen vastuuttomia aloja?

“Sääntely ja valvonta ovat olleet riittämättömiä. Tällaisessa elinkeinotoiminnassa pitäisi olla itsestäänselvyys, että alueen asukkaat hyväksyvät toiminnan ja että ympäristöarvot ovat olennainen osa yrityksen ajattelua.”

Olet esittänyt, että Suomeen perustettaisiin kaivos- tai louhintavero, jolla hyvitettäisiin kunnille ja valtiolle teollisuuden aiheuttamia kustannuksia ja ympäristöongelmia. Miten asia etenee hallituksessa?

“Meillä on elokuussa laaja neuvottelu aiheesta. Sen jälkeen valtiovarainministeriön pitäisi ottaa asia viralliseen valmisteluun, eli miettiä, millainen konkreettinen veromalli olisi.”

Milloin vero otetaan käyttöön?

“Yhteisymmärryksen löytyessä se voidaan ottaa käyttöön jo tämän hallituskauden aikana. Muissakin hallituspuolueissa on tapahtunut ajattelutavan muutos: naiivi innostus kaivosteollisuuteen on hävinnyt.”

Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan vain kolmannes kuluttajista on valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan ympäristösyistä. Yhteiskuntavastuu siis tuskin toteutuu kuluttajavalintojen kautta, kuten usein kuulee väitettävän?

“On iso virhe ajatella, että superkuluttaja hoitaa maapallon ympäristöongelmat. Kuluttajavalinnoilla voidaan kannustaa yrityksiä kilpailemaan keskenään, mutta tämä ei korvaa lainsäätäjien vastuuta. Superkuluttaja ei olisi ikinä voinut kieltää orjakauppaa tai lapsityövoiman käyttöä, vaan se tehtiin lainsäädännöllä.”

Ympäristösääntely on mielestäsi Suomen teollisuuden ja työpaikkojen paras ystävä. Miten perustelet?

“Se on tuonut Suomelle lisää työtä. Jos sääntely ei kehity, se auttaa Kiinan ja Korean tapaisten bulkkituotantomaiden kilpailukykyä suhteessa ympäristöteknologiaan panostavaan Suomeen. On selvää, että esimerkiksi laivanrakennusta ei enää olisi Suomessa, jos ympäristöteknologiavaatimukset eivät olisi lisääntyneet.”

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi toimii aktiivisesti ja ennakoivasti ympäristöosaamisen- ja teknologien viennissä. Onko näin tapahtunut?

“Riossa Suomen kärkiteemoja olivat kestävän kehityksen mittarit ja vesiosaaminen. Niillä ratkaistaan globaaleja kehitysongelmia aivan ytimessä, ja Suomella on myös yrityspuolen osaamista. Meillä on Kemiran kaltaisia yrityksiä, joilla on ratkaisuja siihen, miten vesiä saadaan puhdistettua.”

Tyydyttääkö suomalaisen cleantech-yritystoiminnan nykytaso sinua?

“Ei se vielä tyydytä. Yritykset eivät pääse kasvamaan riittävästi, jotta niillä olisi rohkeutta mennä ulkomaille. Nyt olisi tarkoitus päästä siihen, että kunnat voisivat kaikissa julkisissa hankinnoissaan suosia ympäristöratkaisuja. Minulle on moni suomalainen konsulttifirma ja pk-yritys tullut sanomaan, että heillä olisi hyviä vedenpuhdistustekniikoita, mutta kansainvälistä bulkkia tarjoavat firmat voittavat tarjouskilpailut. Kansantaloudellisesti se on tyhmää.”