Vieläkö Mikko Alatalon levyiltä löytyy yhteiskunnallista kannanottoa?

Leena Sharma
Talous 1.11.2009 13:01

Mikko Alatalon klassikkotrilogiassa on vahva vasemmistolainen paatos.

Katkaisu

Mikko Alatalo Mikko Alatalo 1970-luvun puolivälissä. Kuva Fred Ohert / SKOY

Mikko Alatalo julkaisi vuosina 1978-1982 levy-trilogian Siirtomaasuomen laulut.

Iso joki tulvii, Yhdentoista virran maa ja Kolmannen tasavallan vieraat pureutuvat 1960-1970 lukujen muuttoliikkeeseen, maaseudun tyhjentymiseen, elämänmuodon kuolemaan. Lyriikat ovat poliittisesti vähintäänkin vasemmalle kallellaan. Vieläkö Alatalossa, keskustan toisen kauden kansanedustajassa, elää pieni vasemmistolainen?

”Sydän on aina ollut pienen ihmisen puolella. Mutta onhan niissä teksteissä myös vahvoja maalaisliittolaisia näkemyksiä, ne ovat sellainen maaseudun fresko.”

Siirtomaasuomen laulut, jotka on nyt julkaistu uudestaan tupla-cd:nä, edustavat Alatalon taiteellisesti kunnianhimoisinta tuotantoa. Kolme laulua kuullaan myös elokuvaohjaaja Mikko Niskasen hienossa nuorisokuvauksessa Ajolähtö vuodelta 1982.

Kansanedustaja-muusikko luonnehtii trilogiaa ”yhdeksi ehdottomista päätöistään”. Aikanaan herätti kuitenkin hämminkiä se, että samaan aikaan kun Alatalo julkaisi yhteiskunnalliset manifestinsa, hän kekkaloi Syksyn Sävel -laulukilpailussa revittelemässä ”rikoita” ja paukuttelemassa henkseleitä.

”Vapaaehtoisestihan minä niitäkin tein, mutta tulivat ehkä vähän hassusti päällekkäin. Julkisuuskuvani oli aika ristiriitainen”, hän myöntää.

Pohjois-Pohjanmaalla Kiimingissä vuonna 1951 syntynyt Alatalo on kuvaillut Siirtomaasuomen lauluja yritykseksi purkaa viha-rakkaus-suhdettaan pohjoisen kotiin, uskontoon ja isänmaahan. Kuten seitsemän minuuttia kestävässä nimikkokappaleessa Yhdentoista virran maa lauletaan: ”Sitä maata, jossa kasvoin, minä rakastan ja vihaan / Se on kuin osa minua, vertani ja lihaa”.

Yhteiskunnallisia sävyjä ei Alatalon lauluissa ole enää juuri kuultu. Mikä estäisi tekemästä kantaaottavaa viihdettä myös tänä päivänä?

”Tietyssä mielessä tuollaiset tilitykset ovat once in a lifetime -juttu. Mutta olen minä viimeisimmillä levyilläni ottanut myös yhteiskunnallisesti kantaa, ne eivät vaan ole saaneet huomiota.”