Vesa Vihriälä ja pankkikriisi: Kyllä Islanti opettaa

Islanti
Teksti
Juha Jaakkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Poliittisten päättäjien ja virkakoneiston on oltava aidosti riippumattomia valvottavistaa, sanoo valtiosihteeri Vesa Vihriälä.

Vesa Vihriälä
Vesa Vihriälän mielestä Suomesta ja muista Pohjoismaista löytyy kriisin hetkellä joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Kuva Hannu Lindroos

Mitkä olivat tärkeimmät opetukset Pohjoismaiden 1990-luvun alun pankkikriisistä Vesa Vihriälä?

“Mielestäni niin on kolme. Ensiksi epätodennäköisiinkin asioihin on varauduttava. Toiseksi kriisinhallinnalla täytyy olla kunnon kehikko, joka määrittää selkeät vastuut ja toiminnan periaatteet. Sen on myös annettava viranomaisille riittävä toimivalta. Kolmanneksi ongelmapankkien kansallistaminen ei ole itsetarkoitus, mutta sitä ei pidä myöskään kaihtaa.”

Voiko näistä olla jotain muillekin opiksi?

“Kaikista näistä mainituista asioista on opiksi muille ja tuleville päättäjille Pohjoismaissa.”

Mikä oli 1990-luvun laman ja pankkikriisin torjunnassa pahin virhe, joka ei nyt toistu?

“Suurin virhe oli rahapolitiikan liian pitkään jatkunut tiukkuus.”

Entä mikä oli se virhe, joka näyttää jälleen toistuvan?

“Pahinta oli epäröinti ja sekavuus kriisinhallinnan alkuvaiheessa. Monissa isoissakin maissa oli samaa sekoilua, jota myös meillä alkuun esiintyi.”

Mitä Islannin romahdus meille opettaa?

“Siitä opimme ainakin kaksi asiaa. Valtion on valvottava ja tarpeen vaatiessa myös tehokkaasti rajoitettava sellaista finanssisektorin riskinottoa, joka on suurta talouden kokoon nähden. Toisaalta tällainen puuttuminen on mahdollista vain, jos poliittiset päätöksentekijät ja virkakoneisto ovat aidosti riippumattomia valvottavista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että virkakoneistossa on riittävästi omaa osaamista.”

Ruotsin kilpailukykyä tukee kruunu, joka saa vapaasti kellua ja devalvoitua. Olivatko ruotsalaiset meitä viisaampia, kun päättivät pitää kiinni omasta valuutastaan?

“Ainakin toistaiseksi näyttää vielä siltä, ettei Ruotsi ole kokonaisuutena katsoen saanut suurta etua omasta valuutastaan. Tilanne voi kuitenkin muodostua toiseksi, jos maailmantalouden kasvu jää pitkäksi aikaa hyvin heikoksi.”

Suomi näyttää nousevan nykyisestä kriisistä muuta maailmaa hitaammin. Mistä tämä johtuu?

“Kyse on lähinnä tuotantorakenteestamme. Olemme erikoistuneet investointitavaroihin, joiden kysyntä ei vielä ole sanottavasti vilkastunut. Mutta osa ongelmaa on se, että meihin iskee nyt myös rakennemuutos, joka vie pysyvästi osan aiemmista työpaikoista.”

Voidaanko niin sanottua pohjoismaista hyvinvointimallia ylpeänä esitellä tämän kriisin jälkeenkin?

“Aika ylpeänä. Olemme toki avoimina talouksina hyvin haavoittuvia, mutta myös joustavia ja sopeutumiskykyisiä. Tärkeä osa vahvuuksiamme on panostuksemme koko väestön koulutukseen ja suojaverkko, joka auttaa ihmisiä kohtaamaan esimerkiksi työttömyyden monia muita maita paremmin.”

Pohjoismaista yhteistyötä

  • Elinkeinoelämän valtuuskunta, Etla, kutsui viisi pohjoismaista taloustieteilijää ja toimen miestä kirjoittamaan maailmanlaajuisesta talouskriisistä Pohjoismaiden näkökulmasta.
  • Etla julkaisi työn tuloksista raportin otsikolla Nordics in Global Crisis – Vulnerability and Resilience.
  • Yksi raportin kirjoittajista on valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä valtioneuvoston kansliasta. Neljä muuta kirjoittajaa ovat professorit Bengt Holmström MIT:stä, Hans Tson Söderström Tukholman yliopistosta ja Thorvaldur Gylfason Islannin yliopistosta sekä Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.
  • Viisikon mielestä pohjoismainen hyvinvointimalli ei ole nykyisen kriisin aiheuttaja. Viisaasti toteutettuna pohjoismainen malli voi pikemminkin olla osa ratkaisua.