Verohallinnon kaaos: Yrityksille vääriä maksuhäiriömerkintöjä, ulosottoon virheellisiä tietoja

Verohallinnon siirtyminen uuteen tietojärjestelmään ei sujunut suunnitellusti, vaan tiedot ovat olleet pahasti sekaisin.

talous
Teksti
Salla Vuorikoski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Media otti iloisesti vastaan Tilastokeskuksen tiedotteen, jonka mukaan konkurssien määrä vähentyi alkuvuonna rajusti. Huhtikuun 19. päivänä julkaistun tilaston mukaan pudotus oli noin tammi–maaliskuussa 36 prosenttia.

Verohallinnon hakemien konkurssien osalta pudotus oli jättiläismäinen. Ne olivat vähentyneet yli 70 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta.

Verottajan vaikutus lukuihin on merkittävä, sillä viime vuosina se on tehnyt hakemuksista reilun kolmanneksen. Tammi–maaliskuussa 2017 osuus painui alle 17 prosentin.

Tilasto ei kuitenkaan todista merkittävästä käänteestä taloudessa, sillä muutoksen taustalla on verohallinnon tietojärjestelmämuutos.

 

Vuodenvaihteessa Verohallinto siirtyi uuteen amerikkalaiseen ohjelmistoon perinnän ja yritysten oma-aloitteisesti maksettavien verojen osalta. Sen takia velkojen perintätoimet pantiin katkolle jo viime syksynä.

Tavoitteena oli turvata isojen tietomäärien siirtyminen virheettöminä uuteen järjestelmään.

Katkoksen aikana verottaja ei lähettänyt velkoja protestilistoille julkaistaviksi, ei tehnyt konkurssihakemuksia eikä antanut konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. Tuona aikana moni verovelkainen yritys pystyi siis kerryttämään rästejään pidempään ilman verokarhun kovistelua.

Kaksi Verohallinnon virkamiestä kanteli katkosta oikeuskanslerille viime kesänä.

Kantelijoiden mukaan laki ei mahdollista yleisluontoista perintätoimien lopettamista edes määräajaksi. Oikeuskanslerin on määrä antaa ratkaisunsa verohallinnon perintäkatkoksen lainmukaisuudesta touko–kesäkuussa.

Verohallinto ilmoitti kanteluun vastatessaan, että perintää jatketaan vuodenvaihteen jälkeen.

Se ei kuitenkaan ole sujunut suunnitellusti.

Perintätoimet käynnistettiin uudelleen helmikuussa, mutta verottaja joutui perääntymään, koska tiedot olivat niin sekaisin. Verohallinto luopui maaliskuun osalta velkojen protestoinnista ja ulosottoon lähettämisestä epäselvyyksien takia.

Veronkantoyksikön apulaisjohtaja Simo Sildén perustelee maaliskuun peruutusta ulosoton ruuhkautumisella, mutta Suomen Kuvalehden tietojen mukaan kyse oli siitä, että ulosoton ja verohallinnon järjestelmissä olevat tiedot poikkesivat merkittävästi toisistaan. Nyt huhtikuussa yritetään jälleen paluuta normaaliin.

Työntekijät ovat joutuneet tekemään paljon käsityötä.

Verohallinto myöntää, että ulosottoon on mennyt virheellisiä tietoja ja jotkut yritykset ovat saaneet jopa virheellisiä maksuhäiriömerkintöjä.

”Kyllä näin on valitettavasti tapahtunut joissain tapauksissa, mutta Verohallinto on peruuttanut ne”, Sildén kommentoi.

Onko mahdollista, että tällä hetkellä jollakin yrityksellä on virheellinen merkintä rekisterissä?

“Havaitut virheet on korjattu, joten virheellisiä maksuhäiriö- tai verovelkarekisterimerkintöjä ei ole tiedossa. Jos virheellisiä tapauksia tulee esiin, ne korjataan”, Sildén ilmoittaa.

Työntekijät ovat joutuneet tekemään paljon käsityötä yrittäessään selvittää, miksi tiedot eri järjestelmissä eivät täsmää. Tämä on aiheuttanut runsaasti tyytymättömyyttä henkilöstön keskuudessa.

Sildénin mukaan työntekijät ovat suhtautuneet muutokseen ”pääsääntöisesti hyvin positiivisesti”.

 

Ongelmista ovat valittaneet muun muassa tilitoimistoja edustavan Taloushallintoliiton jäsenet.

”Omavero-nettipalvelun käyttöliittymä on koettu hankalaksi”, kertoo johtava asiantuntija Markku Ojala.

Alkuvuodesta ongelmia on ollut myös yrityksillä, joilla on verottajan kanssa maksujärjestely vanhoista verorästeistä. Jos yritys maksoi tulevia veroja ennakkoon ennen yleistä eräpäivää, maksuilla lyhennettiinkin vanhoja veroja ja uudet verot jäivät maksamatta.

”Tämä sai maksujärjestelyn peruuntumaan”, Ojala kertoo ja arvelee ongelmien nyt poistuneen.

Taloushallintoliitto on kertonut huolistaan verottajalle. Verohallinnon Sildén myöntää vaikeudet, mutta hänen mukaansa tilanne on mennyt parempaan päin. Käyttöliittymää ollaan myös parantamassa palautteen pohjalta.

 

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Sami Fredrikssonin mukaan verottajan tietojärjestelmämuutos oli Tilastokeskuksen tiedossa, sillä asiasta oli kerrottu mediassa. Hän sanoo huomanneensa myös, että konkurssihakemusten laskua käytettiin merkkinä hyvästä talouskehityksestä.

“Mietin, että tuossa pitäisi katsoa vähän tarkemmin, mistä se kehitys johtuu”, hän sanoo.

Tilastokeskus ei kuitenkaan itse tiedottanut tietojärjestelmämuutoksen vaikutuksesta tilastoon sen julkistamisen yhteydessä.

“Emme ole olleet yhteydessä verottajaan. Näemme vain, mitä sieltä datasta näkyy. Päätimme, että emme lähde sitä tulkitsemaan”, Fredriksson kertoo.