Velkakaton nosto esti Yhdysvaltain taantuman

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju arvioi, että ilman demokraattien ja republikaanien tilapäistä budjettisopua ja velkakaton nostoa Yhdysvallat olisi ajautunut taantumaan, joka olisi haitannut myös euroalueen maiden vientiä.
Talous 25.10.2013 06:00

Maailma seurasi lokakuun alusta lähtien pari viikkoa henkeään pidätellen Yhdysvaltain republikaanien ja demokraattien ideologista kiistaa budjetista ja velkakatosta.

Neuvottelut menivät jumiin, kunnes osapuolet pääsivät sopuun viime hetkellä 16. lokakuuta republikaanien tingittyä vaatimuksistaan.

Poliittisen draaman vaikutukset reaalitalouteen eli tuotantoon ja työllisyyteen jäivät pieniksi, vaikka Yhdysvallat joutui sulkemaan tilapäisesti osan liittovaltion hallinnosta.

Myös pörssien ja korkomarkkinoiden reaktiot olivat lieviä. Kangasharjun mukaan se johtui osin siitä, että markkinoilla arveltiin Yhdysvaltain keskuspankin jatkavan löysää rahapolitiikkaansa niin kauan kuin poliittinen epävarmuus kestää.

Velkakaton jämähtäminen jäähdyttäisi talouden

Entä jos neuvottelut olisivat ajautuneet totaaliseen umpikujaan eikä kongressi olisi pystynyt nostamaan liittovaltion velkakattoa?

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju arvioi, että velkakaton jämähtäminen paikalleen olisi vaikuttanut talouteen voimakkaasti, sillä se olisi lopettanut velanoton ja pakottanut suuriin menoleikkauksiin. Kangasharju vieraili syyskuussa Yhdysvalloissa perehtyäkseen maan talouden ja politiikan ajankohtaisiin kysymyksiin.

Periaatteessa uhkana häämötti maksukyvyttömyys, tilanne, jossa liittovaltio ei olisi suoriutunut seuraavasta koronmaksustaan. Yhdysvaltain luottokelpoisuus olisi saanut kolhun, velanotto olisi vaikeutunut ja dollari heikentynyt.

Kangasharjun mukaan se olisi merkinnyt taantumaa Yhdysvalloissa.

”Euroalueen vienti Yhdysvaltoihin supistuisi”

Kangasharjun mukaan tällainen tilanne olisi vakava paikka myös euroalueen taloudelle. Yhdysvaltain korot nousisivat ja euro vahvistuisi suhteessa dollariin, koska sijoittajat vetäisivät rahojaan pois Yhdysvalloista.

”Euroalueen vienti Yhdysvaltoihin supistuisi, koska kysyntä pienenisi. Valuuttakurssimuutos vaikeuttaisi tilannetta entisestään”, Kangasharju sanoo.

Ongelman pysyvä ratkaisu: kestävyysvaje kuriin

Liittovaltion talousongelmien pysyvä ratkaisu edellyttäisi Kangasharjun mukaan sitä, että Yhdysvaltain kestävyysvaje saadaan kuriin. Liittovaltion velkasuhde – velan osuus bkt:sta – tosin laskee lähivuosina automaattisten leikkurien takia.

Juustohöylä toimii kuitenkin vain 2020-luvulle asti, jolloin maan eläke- ja terveydenhoitomenot nousevat. Ilman säästötoimia Yhdysvaltain liittovaltion velka, joka toistaiseksi on 73 prosenttia bkt:sta, kääntyy ekonomistilaskelmien mukaan räjähtävälle uralle ja nousee 25 vuodessa 100 prosenttiin bkt:sta.