Velka ja hiipuva kasvu ajoivat Yhdysvallat ja Euroopan kuilun partaalle

Talous 13.8.2011 16:01
pörssikurssejaVelkakriisi levisi Yhdysvalloista maailmalle. Pörssikurssit laskivat muun muassa Malesian Kuala Lumpurissa. Kuva Bazuki Muhammad / Reuters / Lehtikuva.

Euroopan keskuspankki EKP onnistui viikonlopun puhelinkokouksessaan hankkimaan EU:lle lisäaikaa velkakriisinsä ratkaisemiseksi. Hengähdystauko jää kuitenkin lyhyeksi, sillä Kreikan, Portugalin ja Irlannin lisäksi sijoittajat epäilevät yhä vahvemmin myös Italian ja Espanjan kykyä selviytyä veloistaan.

EKP päätti riitaisessa kokouksessaan siitä, että se ostaa jälkimarkkinoilta Italian ja Espanjan joukkovelkakirjoja. Tämä merkitsee sitä, että euroalueen keskuspankki luo kriisimaiden velalle kysyntää ostamalla kriisimaiden velkakirjoja esimerkiksi pankeilta. Ostot aloitettiin heti viikon alussa.

Tiistaina EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet ilmoitti, että keskuspankki jatkaa velkakirjojen ostoa. EKP:n väliintulo on helpottanut Italian ja Espanjan tilaa ainakin tilapäisesti, sillä maiden kymmenen vuoden lainat laskivat kolmen päivän aikana seitsemän prosentin tuntumasta noin 6,2 prosenttiin eli vajaat neljä prosenttiyksikköä Saksan lainoistaan maksaman koron yläpuolelle.

Italian ja Espanjan veloistaan maksama korko on kuitenkin yhä kestämättömän korkea, niiden on vaikea uusia erääntyviä lainoja ja hankkia lisärahoitusta nykyhinnoilla. Tilannetta helpottaa se, ettei lisärahalle ole suurta välitöntä tarvetta. Esimerkiksi Italian velkakirjojen erääntymisaika on keskimäärin seitsemän vuotta.

Italia ja Espanja ovat euro­alueen kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat taloudet, joten niiden pelastaminen maksukyvyttömyydestä olisi muille euron jäsenmaille sekä poliittisesti että taloudellisesti ylivoimainen tehtävä. Maiden velkasaneerau­s olisi tuhoisaa sekä euroalueen valtioille että rahoitusalan instituutiolle, kuten pankeille ja vakuutusyhtiöille jotka ovat lainanneet rahaa näille maille.

Italian julkisen talouden velka on noin 1,2 kertaa niin suuri kuin maan vuotuinen bruttokansantuote. Italian valtiontalous on kuitenkin siinä mielessä hyvässä kunnossa, että ilman velanhoitokuluja maan budjetti olisi ylijäämäinen. Esimerkiksi Kreikassa valtion tulot eivät riittäisi menojen maksamiseen vaikka maa lopettaisi velkojen hoitamisen kokonaan.

Espanjan velka on ”vain” vajaat 70 prosenttia maan kansantuotteesta. Maan suurin ongelma on yli 20 prosentin työttömyys, joka tekee valtion menojen karsimisen äärimmäisen vaikeaksi.

Espanjan tuskaa lisää se, että maan suurimmat pankit ja teollisuusyhtiöt hakevat kasvua paljon kiihkeämmin Latinalaisesta Amerikasta kuin kotimaastaan. Merkittävimpien investointien suuntautuessa maan rajojen ulkopuolelle Espanjan työttömyys ei hellitä.

Yhdysvallat loi paniikin

Euroalueen rahoituskriisin uusin vaihe sai alkunsa Yhdysvalloista.

Luottolukitusyhtiö Standard&Poor’s pudotti Yhdysvaltain luokituksen kolmen A:n korkeimmasta tasosta yhden portaan alaspäin. Yhtiö perusteli päätöstään sillä, etteivät demokraattien ja republikaanien viime hetken päätös nostaa liittoval­tion korkokattoa ja puolueiden kompromissi liittovaltion kulujen karsimisesta vakuuttaneet sitä siitä, että Yhdysvallat pystyy hoitamaan pahenevan velkaongelmansa.

Yhdysvaltain velka on jo enemmän kuin 90 prosenttia kansantuotteesta. Kun velka nousee uuteen kattoonsa, 14 300 miljardiin dollariin, USA:n kansantuotteeseen suhteutettu velka on toisen maailmansodan jälkeisellä tasolla. Kuluneiden 40 vuoden aikana republikaanipresidentit ovat kasvattaneet maan velkaa nopeammin kuin demokraatit.

Demokraattien ja republikaanien venkoilu velkakaton korottamisesta ja kulujen karsimisesta on hermostuttanut sijoittajat. Maanantaina markkinoiden tuomio oli armoton, kun Yhdysvaltain pörssien tärkeimmät indeksit romahtivat 5-7 prosenttia. Viimeksi näin jyrkkiä päivälaskuja nähtiin joulukuussa 2008 finanssikriisin ollessa syvimmillään.

Yhdysvaltain poliitikkojen päättämättömyyden ja linjattomuuden lisäksi maailman rahoitusmarkkinoita ovat vavisuttaneet myös Yhdysvaltain huonot kasvunäkymät. Liittovaltion kansantuotteen kasvu jäi huhti-kesäkuussa 1,3 prosenttiin. Tarkistuksen jälkeen havaittiin, että alkuvuoden kasvu jäi 0,4 prosenttiin. Hitaan kasvun vuoksi USA:n työttömyys pysyy sitkeästi yhdeksän prosentin yläpuolella, ja kuluttajien tunnelmat pysyvät vaisuina.

Eräät kansainvälisten uutistoimistojen haastattelemat ekonomistit ennustavatkin Yhdysvaltain ajautuvan hyvin todennäköisesti uudelleen taantumaan.

Näissä oloissa Yhdysvaltain Keskuspankki Fed pitänee ohjauskorot nollan tuntumassa, mutta velkaisella liittovaltiolla ei ole varaa elvytykseen. Vuoden 2008 finanssikriisin laukaisemassa taantumassa Yhdysvallat käytti satoja miljardeja dollareita elvytykseen.

Hidas kasvu vaanii Suomea

Myös Helsingin pörssissä koettiin alkuviikosta kovia. Tiistaina pörssin yleisindeksi laski alimmilleen yli 12 vuoteen. Vajaassa parissa viikossa yleisindeksi rojahti yli viidenneksen, eli sijoittajien pörssiomaisuudesta on sulanut yli 30 miljardia euroa. Helsingin pörssi on muita eurooppalaisia markkinoita ailahtelevampi, koska siellä noteeratut metsä- ja konepajayhtiöt ovat keskimääräistä herkempiä suhdannevaihteluille.

Pohjanoteerauksia ei Helsingissä ole vielä välttämättä edes nähty, sillä viimeisten ennusteiden mukaan euroalueen talouskasvu pysähtyy vuoden lopulla kokonaan tai jää puoleen prosenttiin.

Euroopan ja Yhdysvaltain kasvun hiipuminen on jo kääntänyt myös suomalaisten yritysjohtajien mielen matalaksi. Elinkeinoelämän Keskusliiton uusimman suhdannetutkimuksen mukaan keväinen optimismi ja tilauskannan kasvu lopahtivat jo heinäkuun alkupuolella.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus ei voisi juuri kokoontua nykyistä epävarmemmissa olosuhteissa. Hallitusohjelmassa sovitut, yhteisvaikutukseltaan 2,5 miljardin euron säästöt ja veronkorotukset saattavat osoittautua saman tien riittämättömiksi. Talouskasvun hidastuessa tai pysähtyessä valtion velkaantuminen voi kiihtyä.

Vaikka Suomi on kansantuloon suhteutettuna EU:n vähävelkaisimpia maita, ovat hallituksen mahdollisuudet talouden elvyttämiseen velkarahalla pienet, mikäli valtion velka halutaan pitää kurissa.

Kiina porskuttaa

Länsimaiden rämpiessä velkakriisissä ja hidastuvan kasvun tai suorastaan taantuman pelossa Kiina jatkaa kasvu-urallaan. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä sen kasvu oli maan tilastotoimiston mukaan 9,5 prosenttia eli vain hieman pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja koko viime vuonna.

Kiinalla on varaa antaa neuvoja Yhdysvalloille.

”USA:n hallinnon täytyy ymmärtää kipeä tosiasia, että ne vanhat hyvät ajat ovat ohi, jolloin maa kykeni lainaaman itsensä ulos omista ongelmistaan. Washingtonin on leikattava valtavia sotilasmenojaan ja paisuvaa sosiaaliturvaansa”, kiinalainen uutistoimisto lainasi hallituslähteitä.