Miljardi koronasta kärsiville

Konsultit ovat innostuneet tarjoamaan yrityksille apua tukirahan hakemisessa. Palkkio voi olla jopa neljännes myönnetystä tuesta.

talous
Teksti
Jarno Liski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Veronmaksajat tukevat yrityksiä ja sitä kautta työllisyyttä ja taloutta koronakriisin keskellä. Valtiovalta ehti maaliskuun aikana luvata yrityksille suoraa tukea miljardin euron edestä.

Apu kanavoidaan niin, että Business Finland tukee suurempia pk-yrityksiä ja ely-keskukset pienempiä. Ensin hallitus osoitti tarkoitukseen yhteensä 200 miljoonaa euroa, mutta muutamassa päivässä tuki moninkertaistui. Business Finlandille annettiin 700 miljoonaa euroa, ja ely-keskusten pottia kasvatettiin 300 miljoonaan euroon.

Ely-keskuksista rahaa voivat hakea yritykset, joilla on 1–5 palkattua työntekijää. Business Finlandin puoleen voivat kääntyä 6–250 henkilöä työllistävät yritykset. Yksinyrittäjälle on puolestaan tulossa mahdollisuus hakea 2 000 euron tukea omasta kunnasta.

Vaikka pk-yritysten tuet on selvästi tarkoitettu avuksi akuuttiin kriisiin, virallisesti ne on määritelty ”uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen” tai ”tilanneanalyysiin”. Moni yrittäjä taas kaipaa tukea laskujensa maksamiseen.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) on kritisoinut kriteerejä. Hänen mukaan yrityksiltä edellytetään kohtuuttomuuksia.

”Mihin asiakkaansa menettänyt parturi-kampaaja, bussifirma tai kahvila tässä nyt uudelleen suuntautuu, kun ilman koronaa toiminta on ollut kannattavaa”, Heinonen kysyi tiedotteessaan.

Hänen mukaansa nyt pitäisi saada tukea nimenomaan yrityksen tavanomaisen toiminnan turvaamiseen.

 

Tukirahaa haluavien yritysten avuksi ovat tulleet konsultit, jotka lupaavat ideoida tukikelpoisia kehityshankkeita.

Helsingin Sanomat kertoi ravintoloiden pöytävarausjärjestelmää hoitavan yrityksen tarjouksesta. Yritys lupasi ravintoloille apuaan tukien hakemisessa 2 500 euron hinnalla. Se on neljännes esimerkiksi Business Finlandin esiselvityksiin myöntämistä 10 000 euron tuista.

Taksiliitto puolestaan kertoo jäsenkirjeessään neuvotelleensa sopimuksen vaikuttajaviestintäyritys Blicin kanssa.

Blicillä on vankka kokemus valtiontukihakemusten tekemisestä, ja he ovat nyt valmiina auttamaan Taksiliiton jäseniä jäsenetuhintaan hakemuksen tekemisessä”, Taksiliiton tiedotteessa todetaan.

Liiton mukaan konsultit ideoivat tuen perusteita ja tuottavat materiaalia hakua varten. Yrittäjä kuitenkin itse jättää hakemuksen konsultin ohjeilla.

Blic kertoo laskuttavansa palvelusta normaalisti 250–500 euron kiinteän korvauksen sekä 10–20 prosenttia myönnetystä tukisummasta. Blicin toimitusjohtajan Niilo Mustosen mukaan konsultit kertovat kaikille asiakkaille, että rahoitusta voi hakea myös itse.

”Me voimme auttaa sen ideoinnissa, että mikä se on se tuen peruste, koska se tulee olemaan se ratkaiseva siinä.”

 

Business Finlandin kasvuyrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas on huomannut ”lieveilmiön”, jossa riskinä on, että tukea haetaan enemmän konsulttien kuin yritysten lähtökohdista nouseviin tarpeisiin.

”Meidän toive on, että yritykset ja yrittäjät tekee ne hakemukset itse.”

Hänen mukaansa hakemuslomake on hyvin yksinkertainen ja yrittäjä itse on paras henkilö vastaamaan sen kysymyksiin.

Blicin Mustonen sanoo, että moni pienyrittäjä on nyt ensi kertaa hakemassa valtion tukea.

Voiko yrittäjä siis tarvita konsulttia keksimään kehittämisideoita, joilla rahaa voi hakea?

Kangas sanoo yritysten normaalitilanteissakin tarvitsevan ”sparrausapua ja kumppaneita” ja konsulttien olevan luontevia tahoja siihen työhön. Hän kuitenkin toivoo, että tuen kohteena olevat hankkeet olisi laadittu yritysten ehdoilla.

”Me toivomme, että tuki menee juuri siihen oikeaan osoitteeseen eli nimenomaan auttamaan niitä yrityksiä, joilla on nyt suuri hätä ja huoli.”

Business Finlandiin oli 30. maaliskuuta mennessä tullut vajaat 17 000 hakemusta. Niistä oli ehditty käsitellä lähes 2 000.