”Valelääkärit”: Työnantajat varpaisillaan, ammattirekisteri avoimeksi

Talous 1.3.2010 14:34
Tarja Holi Valviran johtaja Tarja Holi terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröinnistä ja valvonnasta kertovassa tilaisuudessa Helsingissä 1. maaliskuuta 2010. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Alkuvuodesta julkisuudessa viihtynyt valelääkäritapaus on saanut terveydenhuoltoalan työnantajat varpailleen. Pelkästään tammi-helmikuun aikana Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on tarkastanut rekisteristään yli 20 000 lääkärin, sairaanhoitajan ja farmaseutin pätevyyden.

Valviran seulonnassa on paljastunut parikymmentä henkilöä, joita epäillään terveydenhuoltoalalla toimimisesta ilman oikeutta.

Mistään valelääkäreistä ei varsinaisesti ole kyse – monessa tapauksessa kyse on opiskelijoista, joilla koulutus on jäänyt syystä tai toisesta kesken. Jos opintojen alkamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, lääkärin ammattia ei saa enää harjoittaa.

Myös sairaanhoitajan tehtävissä on toiminut viisi henkilöä, joilla ei ollut kaikkia tarvittavia opintoja eli kahta kolmasosaa tutkinnosta suoritettuna.

Näistä epäilyksenalaisista suurin osa on toiminut julkisen terveydenhuollon puolella, monet vuokratyöntekijöinä

Valpasta valvontaa

Valvira ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä eli Terhikkiä. Rekisteriin on kirjattu yli 370 000 alan ammattilaista ja opiskelijaa.

Kahdessa kuukaudessa on siis tarkastettu parinkymmenentuhannen rekisteriin kuuluvan pätevyys. Ovatko nämä muutamat epäilyksenalaiset tapaukset vain jäävuoren huippu?

Valviran johtaja Tarja Holi ei usko, että oikeudetta ammattia harjoittavia löytyy terveydenhuoltoalalta enää paljoakaan.

”Valelääkärikohun positiivinen puoli on työnantajien valpastuminen. Monet sairaalat ovat jo ehtineet tarkastaa systemaattisesti koko henkilöstönsä”, Holi kertoo.

Valviran ylilääkäri Markus Henrikssonin mukaan työnantajat ovat lähettäneet yhä enemmän tarkastuspyyntöjä jo ennen valelääkärin kiinnijäämistä. Esimerkiksi viime vuoden alussa vangitun ”myrkkyhoitajan” tapaus vauhditti Valviran rekisterin hyödyntämistä.

Tarja Holi on tyytyväinen siihen, että työnantajat ovat tehostaneet omavalvontaansa. Hän toivoo, että tulevaisuudessa viranomaisvalvonnalle ei olisi niin paljon tarvetta.

Terhikki aukeaa yleisölle

Nykyinen Terhikki-rekisteri ei ole julkinen, vaan terveydenhuollon ammattilaisetkin joutuvat ottamaan yhteyttä Valviraan, mikäli haluavat tarkistaa järjestelmästä työntekijöiden pätevyyden. Palvelu on maksullinen.

Terhikki on valvontajärjestelmänä sikäli vajavainen, ettei kaikkien
alan työntekijöiden rekisteröityminen ole pakollista. Esimerkiksi
lähihoitajien ei välttämättä tarvitse rekisteröityä, koska ammatti on pelkästään nimikesuojattu. Se tarkoittaa, että lähihoitajan työtä voi tehdä kuka tahansa, kunhan työnantaja vain arvioi henkilön työhön päteväksi.

Farmaseutin tai lääkärin ammatti on puolestaan laillistettu, eli työhön voi pätevöityä vain suorittamalla tietyn tutkinnon.

Varsinaisten ammatinharjoittajien lisäksi Terhikistä löytyy lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoita. Valvira kirjaa rekisteriin opiskelijat, joiden opiskelut ovat niin pitkällä että väliaikainen työnteko alalla on sallittua.

Terhikki-rekisteri kuitenkin kokee kuluvana vuonna huiman muutoksen. Tietokanta avataan viimeistään syyskuussa 2010 internetissä. Rekisteristä tulee avoin kaikille, eikä tietoihin käsiksi pääseminen vaadi kirjautumista tai salasanaa.

Ihan kaikkea rekisteristä ei kuitenkaan saa selville. Terhikistä löytyy henkilön nimen lisäksi syntymävuosi ja osaamisalue, mutta ei osoite- tai työpaikkatietoja saati henkilötunnusta.