Vaalirahakohu: Säätiöiden perusta horjuu

Kustaa Hulkko
Talous 2.10.2009 14:01

Säätiöt saavat yhteiskunnalta verotukea ainakin sata miljoonaa euroa vuodessa. Perusteena on niiden yleishyödyllisyys.

Paavo Hohti

Vaali- ja puoluerahan lähteet paljastuvat yksi kerrallaan. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että vasemmistopuolueet ovat saaneet tukea Hebe-, Palkansaaja-, Urheiluopisto- ja Riihi-säätiöiltä. Kyseisten säätiöiden säännöt eivät mahdollista politiikan tukemista.

Syyskuussa kävi ilmi, että yleishyödylliset säätiöt ovat kuuluneet keskustapoliitikkojen sponsoreihin.

Esimerkiksi Nuorisosäätiö on tukenut Matti Vanhasta (kesk) ja Antti Kaikkosta (kesk), jotka ovat kuuluneet säätiön hallintoon.

Säätiöitä valvova patentti- ja rekisterihallitus ilmoitti äsken, että se aikoo tutkia, onko esimerkiksi Nuorisosäätiö toiminut sääntöjensä mukaan. Nuorisosäätiön tehtävänä on nimittäin edistää nuoriso- ja kasvatustyötä.

Yleishyödyllisten säätiöiden toiminta on pääosin verovapaata. Sitä on pidetty perusteltuna siksi, että ne tukevat kulttuuria ja hyödyttävät yhteiskuntaa monin tavoin.

Verottomuudesta ja muustakin yhteiskunnan tuesta nauttivien säätiöiden avustukset luottamushenkilöilleen ja muulle lähipiirilleen eivät sovi yhteen säätiölaitoksen pelisääntöjen kanssa.

Yhteiskunta antaa verovapauden kautta säätiöille vuosittain arviolta sadan miljoonan euron verotuen.

Laskelma perustuu siihen, että säätiöiden tulot olivat vuosikymmenen alussa noin puoli miljardia euroa. Jos niitä olisi verotettu keskimäärin samoin kuin yrityksiä, yhteiskunta olisi voinut saada niiltä 125 miljoonan euron vuotuiset verotulot.

”Laki ei ensisijainen”

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja professori Paavo Hohti korostaa itsesäätelyn merkitystä säätiövalvonnassa.

”Säätiön toimintaa ei kannata lähteä säätelemään yksityiskohtaisesti laissa”, hän sanoo.

Hohti on Kulttuurirahaston entinen yliasiamies. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta taas on suurten apurahasäätiöiden etujärjestö. Sillä on nyt 221 jäsentä, jotka tukivat vuonna 2008 tiedettä ja taidetta 280 miljoonalla eurolla.

Neuvottelukunta valmistelee parhaillaan uutta asiakirjaa, joka pyrkii olemaan säätiöiden vastine pörssiyhtiöiden corporate governance -säännöille.

Se on laatinut kuitenkin jo aikaisemmin asiakirjan Hyvä säätiötapa, johon sen kaikki jäsenet ovat sitoutuneet.

Hyvän säätiötavan perusperiaate on se, että säätiön tarkoitusta on kunnioitettava: apurahoja on annettava vain niihin tarkoituksiin, joiden edistämiseksi säätiö on perustettu. Säätiö ei saa myöntää apurahoja tai niihin verrattavia etuja hallituksensa jäsenille tai muille luottamushenkilöilleen, henkilöstölleen, asiantuntijoilleen taikka näiden läheisille.

Hyvä säätiötapa korostaa myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä: säätiöiden on raportoitava julkisesti toiminnastaan. Esimerkiksi kaikki apurahan saajat pitää julkistaa.

”Se on hyvin tärkeä asia. Se osoittaa, että säätiö toimii tarkoituksensa mukaisesti”, Hohti sanoo.

Hohdin mukaan Patentti- ja rekisterihallituksella on jo nykyisen lainsäädännön perusteella mahdollisuus valvoa säätiöitä tehokkaasti. Säätiön varojen väärinkäytöstä voidaan tuomita vahingonkorvauksiin.

”Eri asia on, onko Patentti- ja rekisterihallituksella riittävät resurssit valvontaan.”

Säätiöiden ABC

  • Suomessa on 2 800 yksityistä säätiötä, joiden omaisuuden kirjanpitoarvo on viisi-kuusi miljardia euroa. Luvut ovat säätiötutkimuksesta vuodelta 2003; tuoreita lukuja ei ole käytettävissä.
  • Säätiöitä on monta lajia. Suuret apurahasäätiöt kuten Kulttuurirahasto ovat merkittäviä omistajia ja sijoittajia. Ne rahoittavat apurahat pääomansa tuotolla.
  • Toiset, kuten Invalidisäätiö, pyörittävät yhteiskunnan avustuksin – tai toisten säätiöiden apurahojen turvin – erilaisia laitoksia tai vaikkapa asuntotuotantoa.
  • On myös säätiöitä, joiden tarkoituspykälä mahdollistaa puoluetuen. Sellainen on esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliittoa lähellä oleva TT-säätiö. Se ei kuitenkaan raportoinut 2005-2006 tuestaan kokoomukselle tai keskustalle.
Kuva Kaisa Rautaheimo