Uutisanalyysi: Vaikka hyvät ajat palaisivat, uudet ympäristölisät söisivät Finnairin koko tuloksen – lippujen hintoja pakko nostaa

EU:n uudet ympäristösäädökset ja hallituksen utopistinen sekoitevelvoite uhkaavat Finnairin toipumista pandemiasta.

Finnair
Teksti
Jyri Raivio

Pandemian jäljiltä hiljalleen kasvavan matkustajajoukon maksamat ennakkomaksut käänsivät Finnairin operatiivisen kassavirran heinä- syyskuussa positiiviseksi. Näin kävi ensi kertaa sitten vuoden 2019 viimeisen neljänneksen.

Se olikin suunnilleen ainoa myönteinen uutinen valtion lentoyhtiön tiistaina 26. lokakuuta julkaisemassa osavuosikatsauksessa. Sekin riitti sijoittajille. Raskaasti tappiollisen yhtiön osakekurssi kääntyi vahvaan nousuun, joka iltapäivällä huiteli yli kuudessa prosentissa. Pörssipäivän päättyessä osake oli 3,62 prosenttia kalliimpi kuin edellispäivänä.

Osakekurssin pitäisi heijastella tulevaisuuden näkymiä. Niistä yhtiö ei osavuosikatsauksessa osannut sanoa paljon mitään uutta. Pandemia ja sen aiheuttamat matkustusrajoitukset, ennen muuta karanteenit Aasian isoilla markkinoilla, ovat yhä raskas kiviriippa Finnairin kaulassa.

Toimitusjohtaja Topi Manner toisti aiemminkin esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan lentoliikenne palautuu normaaliksi vasta vuonna 2023. Sitäkin voidaan pitää optimistisena. Esimerkiksi eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden yhdistys ACI Europe arvioi tuoreessa ennusteessaan paluun niin sanottuun normaaliin tapahtuvan vasta vuonna 2025.

Alan sanastossa normaali tarkoittaa tilannetta ennen koronaa ja normaaliolosuhteet matkustamista, johon voi liittyä esimerkiksi koronapassi mutta ei karanteenivaatimuksia. Viimeisin normaali vuosineljännes oli heinä–syyskuussa 2019, ja silloin Finnair teki 870 miljoonan euron liikevaihdon ja 101 miljoonan euron liikevoiton. Vastaavat luvut tältä vuodelta ovat 199 miljoonan euron liikevaihto ja 109 miljoonan liiketappio.