Uusi säätiölaki jumissa, valvonta edelleen puutteellista

Talous 23.1.2010 14:00
Nuorisosäätiön asuintalo Vantaalla Nuorisosäätiö omistaa asuintalon muun muassa Rosedalinkujalla Vantaalla. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva

Säätiöitä valvova Patentti- ja rekisterihallitus teki aloitteen 80 vuotta vanhan lain uudistamisesta yli viisi vuotta sitten, mutta aloite on juuttunut oikeusministeriöön.

Säätiön toimintaa johtaa hallitus, joka täydentää itse itseään. Lain mukaan säätiöllä voi olla myös valtuuskunta tai hallintoneuvosto, mutta hallitus hyväksyy kuitenkin jopa säätiön tilinpäätöksen. Kuilu osakeyhtiölain ja säätiölain välillä on ammottava.

Säätiön itseriittoinen hallitus nimeää myös tiliensä ja toimintansa tarkastajat.

”Onhan se aikamoinen haaste, kun taho, jota pitäisi tarkastaa, valitsee itse tarkastajansa, muotoilee Patentti- ja rekisterihallituksen (Prh) linjajohtaja Olli Koikkalainen.

Säätiön tilintarkastajien tehtävä on myös valvoa, että säätiö käyttää rahansa perustajiensa määrittelemään tarkoitukseen.

Rajanveto on monessa mielessä vaikeaa. Esimerkiksi keskustavetoisen nuorille vuokra-asuntoja rakennuttavan ja ylläpitävän Nuorisosäätiön tilintarkastajilla ei ole ollut kanttia kieltää poliitikkojen vaalirahoitusta.

Säätiön rahojen käytön rajaaminen voi olla vaikeaa myös siksi, että maailma on säätiön perustamisen ajoista täysin muuttunut. Esimerkiksi sotaveteraanit ja -invalidit ovat kohta kaikki manan majoilla, mutta heitä tukemaan perustetut säätiöt vain porskuttavat.

Nopeat keinot puuttuvat

Prh:n mielestä nykyinen lainsäädäntö ei anna riittäviä keinoja tehokkaaseen, joustavaan ja ennakoivaan säätiöiden valvontaan.

Monet säätiölakiin kirjoitetut valvontakeinot ovat Prh:n mukaan liian hitaita, koska ne etenevät vain tekemällä kanne käräjäoikeuteen. Kanteesta lainvoimaiseen päätökseen voi vieriä aikaa vuosikausia.

Tilintarkastajien nimittämisoikeuden Prh siirtäisi säätiön hallitukselta valvovalle viranomaiselle tai jollekin muulle ulkopuoliselle taholle.

Säätiörekisterissä on noin 2 800 säätiötä, joista 200-300 on syönyt varallisuutensa ja lopettanut toiminansa. Elävien säätiöiden omaisuuden kirjanpitoarvo on 7-10 miljardin euron tuntumassa.

Lainsäädäntöneuvos Erkki Rajaniemi oikeusministeriöstä on Olli Koikkalaisen kanssa samaa mieltä säätiölain uudistamisen tarpeellisuudesta.

”Tarkoitus ei ole kuitenkaan hankaloittaa olemassa olevien säätiöiden toimintaa. Tässä on kysymys suurista yhteiskunnallisista ja yksityisistä intresseistä”, Rajaniemi korostaa.