Uusi lääke diabetekseen

SK:n toimitus
Talous 24.10.2009 16:01

Hormonilääkkeet vähentävät ruokahalua.

Laite Diabeetikon päivä rytmittyy lääkkeiden ottamisen, pienten aterioiden ja verensokerin tarkkailun mukaan. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vanhalla hoitotyylillä Suomessa on kahdenkymmenen vuoden kuluttua kaksi miljoonaa diabetespotilasta. Uusi hormonilääke lupaa diabetespotilaille parempia hoitotuloksia ja painonpudotusta.

Yli puolet aikuisiän eli kakkostyypin diabetesta sairastavista ihmisistä hoitaa itseään huonosti. Lääkkeitä ei oteta eikä liikunta kiinnosta. Liikakilot ovat ja pysyvät, eikä veren sokeripitoisuutta saada tasapainoon.

Diabeteksessa haiman kyky erittää sokeria alentavaa insuliinia on heikentynyt. Tablettilääkkeet tukevat kehon omaa insuliinituotantoa, vähentävät glukoosin tuotantoa tai tehostavat insuliinin vaikutusta.

Insuliinipistos tehostaa sokerin siirtymistä verestä lihaksiin, maksaan ja rasvakudokseen. Lääkkeen haittoja ovat painon nousu ja hypoglykemian eli verensokerin liiallisen laskun riski.

Suolistohormonit avuksi

Kakkostyypin diabeteksessa suolistohormonien määrä on alentunut tai vaikutus vähentynyt. Uudet lääkkeet lisäävät niiden määrää ja auttavat haiman beta-soluja tuottamaan tehokkaammin verensokeria alentavaa insuliinia.

Ravinto imeytyy hitaammin suolistossa ja ruokahalu vähenee, joten potilaan paino laskee ilman laihdutuskuuria.

Lääkkeiden on todettu laskevan verenpainetta, ja myös hypoglykemia vähenee.

”Suomalaiset ovat olleet mukana suolistohormonin kaltaisen liraglutidi-lääkkeen tutkimuksissa. Lääke vaikutti hyvin ja laski potilaan painoa noin kolme kiloa. Ainoa sivuvaikutus oli lievä pahoinvointi ensimmäisten hoitoviikkojen aikana”, sanoo diabeteksen hoitoon erikoistunut lääkäri Jorma Strand.

Lääkkeen vaikutuksia selvittävää LEAD-tutkimusta on tehty kolme vuotta yli 40 maassa, ja siinä on ollut mukana yli 4 000 potilasta. Projektin ohjaimissa on ollut kansainvälinen lääkeyhtiö Novo Nordisk Pharma. Liraglutidilla lääkitään diabetesta jo Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa.

Uusia lääkkeitä tarvitaan, sillä ennusteiden mukaan vuonna 2025 maailmalla olisi 380 miljoonaa diabeetikkoa. Tällä hetkellä diabetes ja sen lisätaudit tappavat yhtä paljon ihmisiä kun aids eli 3,8 miljoonaa vuodessa.

”Diabetes tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Suomessa se imaisee jo nyt 15 prosenttia terveydenhuollon menoista”, sanoo professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta. Pelkkää diabetesta sairastavan potilaan hoito maksaa 500 euroa vuodessa.

Jos potilaalla on oheistauteja, hoitokulut pomppaavat yli 10 000 euroon. Oheistauteja ovat muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, munuaisvaivat, näköhäiriöt ja raajojen haavaumat.

Tervettä elämää jo nuorena

Todennäköisyys sairastua 40 ikävuoden jälkeen on peräti 70 prosenttia, jos molemmilla vanhemmilla on kakkostyypin diabetes. Perimän lisäksi elämäntavat vaikuttavat taudin puhkeamiseen, joten terveellinen elämä ja säännölliset lääkärintarkastukset pitäisi ottaa tavaksi jo nuorena.

Sairaanhoitaja Susan Craddock tekee työtä diabeteksen kotihoidon kehittämiseksi Britanniassa, Portsmouthin Queen Alexandra-sairaalassa. Hän kertoi potilaiden asenteista lääkeyhtiön tilaisuudessa.

”Toki diabeteksen hoito on työlästä. Päivä rytmittyy lääkkeiden ottamiseen ja pieniin aterioihin. Verensokeria pitää tarkkailla, lääkärissä käydään usein ja ruokavalio vaihtuu terveelliseksi ja kuitupainotteiseksi” sanoo Craddock.

Lääkkeiden vaikutus epäilyttää monia. Jos lääkkeen jättää ottamatta, saattaa pärjätä pari päivää ennen kun tulee paha olo.

”Jotkut karsastavat enemmän lääkkeiden sivuvaikutuksia. Ne on kuitenkin helpompi kestää kuin hoitamatonta diabetesta seuraavat sairaudet.”

Teksti Satu Alavalkama