Urpilaisen budjettiehdotuksen ydinkohdat

Talous 8.8.2013 15:04

Valtion menot ovat ensi vuonna 54 miljardia euroa ja tulot 47 miljardia euroa. Niistä 40 miljardia euroa on verotuloja.

Valtiovarainministeriön (vm) vuodeksi 2014 tekemän budjettiehdotuksen mukaan valtion verotulot kasvavat 1,5 prosenttia ja nousevat 40,2 miljardiin euroon. Tulo- ja varallisuusverojen osuus on 12,4, liikevaihtoverotuksen 17,9, valmisteverojen 6,9 ja muiden 2,9 miljardia euroa.

Kyseessä on siis vasta vm:n ehdotus. Lopullinen budjetti päätetään hallituksen budjettineuvotteluissa eli budjettiriihessä 28.-29. elokuuta. Myös muut ministeriöt julkistivat 8. elokuuta omat budjettiehdotuksensa. Ne löytyvät ministeriöiden verkkosivuilta: intermin.fi, lvm.fi, mmm.fi, om.fi, stm.fi ja tem.fi.

Valtion menot laskevat nimellisesti 0,6 miljardia euroa verrattuna tämän vuoden budjettiin. Vm:n ehdotuksessa menot ovat yhteensä 53,9 miljardia euroa.

Ehdotukseen sisältyy siis 6,6 miljardin euron alijäämä. Se katetaan ottamalla lisää velkaa. Yhteensä valtionvelka kasvaisi ensi vuonna 98 miljardiin euroon.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) johdolla laaditussa ehdotuksessa kaavaillaan, että veronmaksajien saamat verohelpotukset olisivat yhteensä 270 miljoonaa euroa suuremmat kuin veronkiristykset.

Kotitalousvähennys nousee

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla 2400 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee. Muutokset antavat kotitalouksille noin 50 miljoonaa euroa.

Kilometrikorvausten verotuksen kiristys taas vie autoilijoilta 7 miljoonaa ja yleisradioveron nosto 10 miljoonaa euroa.

Yritysverokanta laskee 20 prosenttiin. 4,5 prosenttiyksikön lasku alentaa verotuloja 870 miljoonaa euroa.

Osinkotulojen veromuutoksista merkittävin on listaamattomista yhtiöistä saaduista osingoista perityn pääomatuloveron 340 miljoonan euron kasvu. Ansiotulo-osinkojen poistaminen taas vähentää valtion tuloja 90 miljoonaa euroa.

Edustuskulujen vähennysoikeus poistuu, mikä tuo 38 miljoonan euron lisätulon. Asuntovelan korkovähennysoikeus vähenee, mikä lisää valtion verotuloja 13 miljoonaa euroa.

Yritysten pitkäaikaisten investointien poisto-oikeus supistuu, millä valtio tienaa lisää 20 miljoonaa euroa. Toisaalta yritysten koulutuskulujen verovähennysoikeus tulee voimaan, mikä vähentää valtion verotuloja 85 miljoonaa euroa.

Alkoholijuoma-, tupakka- ja virvoitusjuomaveron korotukset lisäävät verotuloja 230 miljoonaa ja liikennepolttoaineiden ja sähköveron korotus 195 miljoonaa euroa.

Päästöttömien voimaloiden verolla kerätään 50 miljoonaa euroa.

Kasvuyrityksiä tuetaan

Suomen Teollisuussijoitusta pääomitetaan 30 miljoonaa euroa. Summa käytetään uuteen kasvurahastojen rahastoon.

Finnveralle taas annetaan 5 miljoonan euron pääomalaina Aloitusrahasto Veran pääomittamiseen. Vera tekee sijoituksia varhaisvaiheessa oleviin teknologiayrityksiin sekä innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Tekesin yhteyteen perustetaan sijoitusyhtiö, jonka vuosibudjetti on 20 miljoonaa euroa. Sijoitusyhtiö hoitaa Tekesin rahastosijoitukset aloittaviin kasvuyrityksiin.

Lisärahaa liikenneväyliin

Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmiä uusimiseen annetaan 16 miljoonan euroa. Pääratojen korjauksiin käytetään 5 miljoonaa ja raakapuuterminaaleihin 5 miljoonaa euroa.

Valtatie 4:n kehittämisen Rovaniemen kohdalla ehdotetaan 25 miljoonaa ja Valtatie 5:n hankkeeseen Mikkelin kohdalla 27 miljoonaa. Kehä I:n parantamiseen myönnetään 32 miljoonan euron valtuus.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamiseen tulee 90 miljoonan euron investointitukivaltuus ja energiatukeen 60 miljoonan euron valtuus. Siitä 20 miljoonaa on varattu merituulivoimahankkeelle.

Joukkoliikenteen reitti- ja aikataulu- ja liikenneverkkotiedot sekä sää- ja tutkatiedot plus lentokenttähavainnot tulevat maksuttomiksi. Julkisen tiedon avaamiseen ehdotetaan 6 miljoonan euron määrärahalisäyksiä.

Asuntoihin korjausavustuksia

Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksina sekä hissiavustuksina jaetaan 46 miljoonaa euroa ja hissiavustuksina 3 miljoonaa euroa. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudulla varataan 10 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikkaavustuksiin 15 miljoonaa euroa.

Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1,0 miljardin euron korkotukivaltuuksia ja 0,3 miljardin euron takauslainavaltuuksia. Erityisryhmien asuntoja varten ehdotetaan 120 miljoonan euron investointiavustuksia.

Lapsiperheille tukea

Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvattaisiin uudella ”joustavalla hoitorahalla”, jonka tarkoitus on kannustaa lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Valtionosuuksia lisätään uudistuksen takia 11 miljoonaa euroa.

Ammatillisen kuntoutuksen pääsykriteerejä lievennetään. Osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa ehdotetaan pidennettäväksi 150 päivään, jotta osatyökykyisten työllistyminen helpottuisi.

Rahaa vanhuspalveluihin

Vanhuspalvelulain toteuttamiseen annetaan 54,5 miljoonaa euroa ja omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen 10 miljoonaa euroa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseksi valtionosuuksiin lisätään 8,5 miljoonaa (vuosittain 13 miljoonaa) euroa ja lastensuojelun valtionosuuteen 4,7 miljoonaa euroa.