Ulkomaalaiset työntekijät Suomesta: Näin täällä pärjää

Talous 15.1.2010 08:35

Suomeen halutaan kansainvälisiä huippuosaajia, mutta millaista täällä on elää ja työskennellä? Ekspatit kertovat kielestä, ilmastosta, kotibileistä ja kotiapulaisista.

Yuan Karppanen Yuan Karppanen yllätti kansainvälisen kuulijakunnan Eva Expat Forumissa pitämällä puheenvuoronsa selvällä suomen kielellä. Karppanen on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva

”Mitä eroa on introvertilla ja ekstrovertillä suomalaisella? Ensimmäinen tuijottaa puhuessaan omiin jalkoihinsa, jälkimmäinen keskustelutoverin.”

Vanhaa vitsiä laukoo ulkoministeri Alexander Stubb (kok) Kansallisoopperan Alminsalissa. Kuulijat hörähtelevät ministerin sutkaukselle, jossa taitaa olla hiukan perääkin.

Oopperatalossa puhuttiin siitä, onko ulkomaalaisen uraohjuksen mahdollista sopeutua suomalaiseen elämänmenoon. Kyllä, mutta aivan yksinkertaista se ei tunnu olevan.

Eristynyttä elämää

Samantha Vesala on kotoisin Taiwanista. Suomi on seitsemäs maa, johon Vesala perheineen on asettunut.

”Useissa muissa maissa on tapana kutsua työntekijöiden puolisot työpaikan juhliin ja moniin muihinkin tilaisuuksiin. Suomessa niin ei käynytkään”, Vesala kertoo.

Kielitaidon puute ei Vesalan mielestä ole ongelma – suuri osa suomalaisista puhuu englantia vähintäänkin auttavasti. Hän kuitenkin toteaa, että kieli on opeteltava, mikäli mielii päästä kiinni suomalaiseen kulttuuriin.

Samaa mieltä on Kiinasta kotoisin oleva Yuan Karppanen. Eri asia onkin se, kelpuutetaanko suomen kielen taitoinen ulkomaalainen sisälle suomalaiseen kulttuuriin.

”Suomalaiset verkostot lämpeävät usein vain sisään päin. Kotibileissä olen huomannut, että suomalaiset hakeutuvat mieluummin omiin kuppikuntiinsa sen sijaan, että rupeaisivat juttusille vierasmaalaisen kanssa.”

Karppasen mukaan osa pistää välttelevän kohtelun puutteellisen kielitaidon piikkiin. Hänen tapauksessaan perustelu ei kuitenkaan päde. Karppanen kun puhuu suomea aivan ongelmitta.

”Opiskelin TKK:lla tuotantotaloutta. Moni neuvoi, että teekkaribileissä löytää helposti uusia tuttavuuksia. Yritys onnistuikin hyvin – ongelmana oli vain se, ettei juttukaveri muistanut keskustelusta seuraavana päivänä mitään”, Karppanen naureskelee.

Samantha Vesala kertoo, että perheet jäävät helposti jumiin neljän seinän sisälle, jos ihmisiin tutustuminen ei heti onnistukaan. Varsinkin, jos lapset ovat vielä pieniä.

”Kotiapulaiset tai lastenhoitajat eivät oikein kuulu paikallisiin tapoihin. Minun tapoihini taas ei kuulu jättää kahdeksanvuotiasta kotiin tai bussimatkalle yksin”, Vesala toteaa.

Verkostoitumista netissä

Surya Santhi kertoo internetin helpottaneen hänen verkostoitumistaan.

Parikymppisen intialaisen oli tarkoitus viettää Suomessa vuosi. Kolmen vuoden jälkeen hän on alkanut kutsua Helsinkiä kotikaupungikseen.

Santhi kuvailee itseään nörtiksi, joka on tavannut suuren osan suomalaisista ystävistään internetissä. Hän ei puhu suomea, mutta työpaikassaan Nokialla pärjää hyvin englannillakin.

Alun perin Egyptistä kotoisin oleva Mohamed El-Fatatry taas kaipasi Suomessa muslimiyhteisöä. Hän yritti löytää sellaista internetissä, mutta tulokset olivat heikkoja: joko ryhmät olivat voimakkaan uskonnollisia tai poliittisia.

”En kokenut sellaista omakseni. Tunsin, että elämäntyyliini kuuluu niin paljon muutakin: musiikkia, elokuvia, taiteita. ”

Niinpä El-Fatatry perusti Muxlim.comin, joka on muslimeille suunnattu lifestyle-media. Nettisivuilta löytyy kaikenlaisia artikkeleita ruoasta muotiin.

El-Fatatryn luoma verkosto on kasvanut hurjaa vauhtia. Tällä hetkellä Muxlim.com tavoittaa miljoonia ihmisiä 190 maassa.

Koulutusta kaikille, töitä tarvitseville

Kun ekspatriaatti saapuu ulkomaankomennukselle, mukana seuraa usein myös perhe. Erityisesti lasten koulutusmahdollisuuksiin ja puolisoiden oloihin toivotaan parannusta.

Ulkomaalaisia työntekijöitä uuteen maahan sopeuttavaa Transite Relocations -yritystä luotsaavan Liz Paavolaisen mielestä kansainvälisiä kouluja pitäisi olla enemmän.

Tällä hetkellä pari hänen asiakkaanaan olevaa perhettä joutuu asumaan erillään, jotta lapset voivat käydä koulua omalla kielellään ja vanhemmat kykenevät käymään töissä.

”Työntekijän perheenjäsenet tarvitsevat paljon tukea sopeutuakseen uuteen maahan. Jo pelkkä ilmasto voi olla melkoinen kulttuurishokki”, Paavolainen kuvailee.

Toisinaan sopivan koulun löytäminen perheen jälkikasvulle voi olla hankalaa. Lapsen täytyy kyetä käymään koulua äidinkielellään ainakin siihen asti, kunnes suomi sujuu.

Harrastusten aloittaminenkin voi olla alakouluikäiselle varsin hankalaa kielimuurin vuoksi. Esimerkiksi kiinankielistä painivalmentajaa ei hevillä löydy.

Sama ongelma piilee toisinaan myös aikuisten koulutusmaailmassa. Muuten kansainvälisen ja kielitaitoisen yrityksen kurssit, koulutuspäivät ja seminaarit saattavat olla suomenkielisiä, vaikka jokapäiväisessä elämässä työntekijät käyttäisivätkin englantia.

Toinen kehityksentarve piilee puolisoiden oloissa. Kokonainen perhe muuttaa harvoin vain yhden ihmisen työpaikan perässä. Yleensä työtä tarvitsevat perheen kaikki aikuiset.

Liz Paavolaisen mielestä työpaikkojen vaatimukset ovat usein pielessä maailmalta saapuneen työnhakijan kohdalla.

”Suomessa on tälläkin hetkellä lääkäreitä, asianajajia, insinöörejä ja muita ammattilaisia, jotka kaipaavat töitä. Jos suomen kieli ei ole hallussa, paikkoja ei tipu – vaikka työssä suomen kielen taitoa ei välttämättä edes vaadittaisi.”

Kansainvälistä kansaa

Puhujien kommentteja kuunnellessa tajuaa, että globalisaation mukanaan tuoma työvoiman liikkuminen on vain luonnollista.

Kenen siis pitäisi muuttua ja ratkaista ongelmat: sisäänpäinkääntyneiden suomalaisten vai ulkopuoliseksi itsensä tuntevan ulkomaalaisen?

Säälle me suomalaiset emme mahda mitään, mutta toki voisimme olla aktiivisempia niin kansainvälisen koulutuksen kehittämisessä kuin sosiaalisissa tilanteissakin.

Samalla voisimme tunnustaa kansainvälisten huippuosaajien arvon. Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka Suomesta muuttaa pois lähinnä suomalaisia – arvokasta kotimaista työvoimaa. Ehkä on aiheellista toivottaa lämpimästi tervetulleeksi tilalle tulleet ulkomaalaiset ammattilaiset?

Kielitaitoa tai -taidottomuutta ei kannata pitää ongelmana. Seitsemän vuotta suomessa asunut Yuan Karppanen on elävä todiste siitä, että kielemme voi oppia.

”Suomalainen puoliso on harjoittelun kannalta hyvä, muttei pakollinen”, Karppanen vinkkaa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämä Eva Expat Forum oli ensimmäinen laatuaan.

Tilaisuuden pääroolissa olivat ulkomaalaisten huippuosaajien kokemukset Suomessa työskentelystä ja elämisestä. Paikalla oli yli viisisataa ihmistä 61 maasta.