Tutkija-arvio: Biopolttoaineista metsäteollisuuden kärkituote

Kustaa Hulkko
Talous 20.10.2009 15:15

Metsäteollisuus vastaa paperimarkkinoiden kriisiin kehittämällä biopolttoaineita.

koivutukkeja Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva

Kuinka Suomi jalostaa metsiensä puuta, kun paperiteollisuus kurjistuu? Mitä ovat puunjalostusteollisuuden uudet tuotteet, ja koska niiden kaupallinen tuotanto alkaa?

Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Lauri Hetemäki ja vanhempi tutkija Riitta Hänninen ennustavat, että uusien merkittävien puupohjaisten tuotteiden tuotanto alkaisi noin 10 vuoden kuluessa. Heidän artikkelinsa Suomen metsäteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset julkaistiin 20. lokakuuta Suomen Pankin Euro ja talous 3/2009julkaisussa.

Puupohjaiset biopolttoaineet kuuluvat todennäköisesti tulevaisuuden kärkituotteisiin. Niiden tuotantoa on odotettavissa lähinnä sellu- ja paperitehdasintegraattien yhteyteen.

UPM ja Stora tutkivat biopolttoaineita

Sekä UPM että Stora Enso tutkivat synteesikaasutukseen perustuvan biopolttoaineiden ja kemikaalien tuotannon aloittamista.

UPM:n suunnitelmissa on 300 000 tonnia biopolttoainetta vuodessa valmistava laitos, joka käyttäisi noin 2 miljoonaa kiintokuutiometriä metsäenergiapuuta tai muuta biomassaa. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ovat Rauma, Kuusankoski tai jokin ulkomainen kohde.

Stora Enson Varkauden-tehtailla on menossa vastaavan prosessin koevaihe. Stora Enson tapauksessa kaupallinen tuotanto käynnistynee aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.

Myös sahojen sivutuotteena syntyvä markkinasähkö tai kaukolämpö voi kasvattaa puunkäyttöä. Samoin kunnalliset sähköä ja lämpöä tuottavat CHP-voimat hyödyntävät tulevaisuudessa metsätähteen – latvusmassan, kantojen ja harvennuspuun – ja hakkeen lisäksi entistä enemmän kuitupuuta. Muutoksen tekee mahdolliseksi energia- ja päästöoikeuksien hintakehitys.

Ilmastopolitiikka tukee puun käyttöä

Puuta käytetään paljon rakennusmateriaalina etenkin Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Pohjoismaissa. Ilmastopolitiikka osaltaan tukee puun käytön kasvua, sillä puutuotteet sitovat hiiltä, ja niiden valmistus aiheuttaa suhteellisesti vähemmän ilmastopäästöjä kuin kilpailevien rakennusmateriaalien teräksen, betonin ja muovin.

Suomi voi tulevaisuudessa ylläpitää melkein nykyisen laajuista puutuotteiden tuotantoa, mikäli toimialan kilpailukyky säilyy.

Sahatavaran ja vanerin globaali kulutus jatkuu tutkijoiden arvion mukaan viime vuosien malliin vuoteen 2020 asti.

Maailman havusahatavaran kulutus kasvaa 8 prosenttia ja vanerin kulutus 24 prosenttia 2007-2020; tosin Euroopassa puutuotteiden kulutuksen kasvu on hidasta.

Jyräävätkö Ruotsi, Venäjä ja Saksa?

Periaatteessa sahatavaran kysynnän globaali kasvu tukee Suomen sahojen toimintaedellytyksiä. Entä käytännössä? Kysymys on ennen kaikkea siitä, säilyttääkö Suomi kilpailukykynsä erityisesti Euroopan vientimarkkinoilla. Suomen tärkeimpiä kilpailijamaita ovat Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Itävalta. Varsinkin Saksa ja Venäjä ovat viime vuosina lisänneet voimakkaasti havusahatavaran vientiä.

Viime vuosina Suomen sahatavaran tuotannon kasvu on ollut kotimaisen kysynnän ansiota. Kotimaisen kulutuksen osuus sahatavaran tuotannosta on noin 40 prosenttia.

Summa summarum: Hetemäen ja Hännisen mukaan Suomen sahatavaran vienti ja tuotanto vähenisivät vuoteen 2020 mennessä.

Sen sijaan vanerin tuotantomäärä pysynee parempien markkinanäkymien ansiosta lähellä huippuvuosien 2006-2007 lukuja.

Vanerimarkkinoille tuo epävarmuutta koivuvanerin tuotannon suuri riippuvuus tuontitukista. Koivupäällysteisen vanerin osuus Suomen koko vanerin tuotannosta oli vuonna 2007 lähes 40 prosenttia.